Kesämökkien hinnat nousivat Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen lähes joka vuosi. Vuonna 2011 hinnat olivat huipussaan ja sen jälkeen käännyttiin alamäkeen.
Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan rantahuviloiden keskihinnat putosivat tällä vuosikymmenellä muutamassa vuodessa jopa kymppitonneja ja kymmeniä prosentteja. Vuosituhannen alkuun verrattuna hinnat ovat silti edelleen korkeat.
Hintakehityksestä ei kannata vetää johtopäätöstä, että mökkeily sinänsä olisi alamäessä. Finnish Consulting Groupin tekemä tuore kysely osoittaa, että mökkeily on pikemminkin kasvussa. FCG:n mökkibarometri perustuu viidelletuhannelle vapaa-ajan asunnon omistajalle tehtyyn kyselyyn sekä tilastoista ja tutkimuksista saatuihin tietoihin.
Barometrin mukaan mökillä vietetty aika on kasvanut. Mökillä eli huvilalla vietettiin viime vuonna keskimäärin 79 vuorokautta, mikä on neljä vuorokautta enemmän kuin edellisten vuosien kyselyissä. Mökkien käyttö on lisääntynyt erityisesti kesäkauden ulkopuolella.
Mökkeilykauden pidentyminen selittyy lähinnä mökkien varustelun paranemisella. Jääkaappi on jo 93 prosentilla ja televisiokin 77 prosentilla mökeistä. Nettiyhteys on lähes 30 prosentilla. Sähköt ovat käytössä 91 prosentilla kesämökeistä.
Olennaista on mökkeilyn luonteen muuttuminen. Takavuosina ihmisille puhkesi mökkikuume näin keväällä, kun päivät rupesivat pitenemään ja aurinkoa riitti iltamyöhään asti. Kesä oli mökkiläisen kulta-aikaa.
Nyt kun mökkien varustelu alkaa vastata vakituisen asunnon varustelua, ihmiset käyvät mökeillään ympäri vuoden. Arvioidaan, että noin kolmannes mökeistä sopii ympärivuotiseen käyttöön.
Raja vakituisen asunnon ja mökin välillä on hämärtynyt. Noin 60 000 suomalaista tekee mökillään etätöitä ja määrä kasvaa koko ajan. Noin 100 000 suomalaista käy ainakin jonkin verran töissä mökiltään.
Valtio on tähän asti jarruttanut mökillä asumista, mutta Lapin kunnat ovat siihen kannustaneet. Lapin tunturikeskuksissa asuu runsaasti väkeä mökeillään. FCG:n tekemän kyselyn mukaan noin 60 prosenttia mökkien omistajista kannattaa kaksoiskuntalaisuutta.
Säädöksiä, jotka vaikeuttavat mökillä asumista, kannattaa väljentää. Mikäli mökkiläisillä riittää halua osallistua mökkikunnan päätöksentekoon, intoa ei kannata tyrmätä. Mökkiläiset eivät ole vain palveluja ostava ja korkeita kiinteistöveroja kuntaan maksava pistäytyjä.