Miten onnistuu koulupäivä ilman sähköä? Korkalovaaran peruskoulu Rovaniemellä päätti ottaa asiasta selvää perjantaina.
Saapuessamme koulun pihalla oli käynnissä oppilaiden ruokailu. Koska keittiö ei toimi ilman sähköä, ruokailu järjestettiin ulkona soppapoteroiden avulla. Kolmasluokkalaiset Jasmine Kantola, 9, sekä Venla Maaninka ja Vilma Sammela, 10, kertoivat, miltä koulupäivä ilman sähköä on sujunut.
– Syöminen on vähän erilaista ja ei ole valoja, Sammela kertoo.
– Ei voi ladata puhelinta ja olla koneella, Maaninka jatkaa.
– Huomaa, että luonnonvalo on tärkeää, Kantola toteaa.
Oppilaat ympäristötietoisia
Sähköttömän koulupäivän takana on Korkalovaaran koulun oppilaskuntavaltuusto. Oppilaat ideoivat ja suunnittelivat tapahtuman opettajien avustuksella.
Järjestämiseen aktiivisesti osallistuneet Saana Sälevä, 16, ja Asa-Marie Kultima, 16, kertovat tarttuneensa haasteeseen vuoden 2018 ilmastoraportin innoittamana.
– Koulut voisivat tuoda ilmastoasioita enemmän esille, Sälevä kommentoi.
Nuoret kertovat havahtuneensa ympäristöasioihin muun muassa sosiaalisen median keskustelujen kautta, ja sanovat viettäneensä Earth Hour -tapahtumaa kaveriporukalla.
– Meillä on ilmastotietoinen ystäväpiiri, Kultima kertoo.
Lähes 700 oppilaan koulussa päivä sujui ongelmitta.
– Opettajakunta on toiminut lähinnä tapahtuman mahdollistajana. Ei voi kuin ihmetellä oppilaiden aktiivisuutta ja kyvykkyyttä, luokanopettaja Riku Mäenpää kommentoi.
Erityisopettaja Aapo Heinonen arvioi, että sähkötön päivä on vaikeampi opettajille kuin oppilaille.
– Oppilaita ei pidä aliarvioida. Nuoret ovat joustavia.
Millainen olisi sähkötön koulu?
Koulupäivän aikana oppilaat tutustuivat sähköön ja sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä. Kemijoki Oy esitteli sähkön tuotantoa, ja Maanpuolustusseuralta oppilaat kuulivat, kuinka selvitä sähkökatkon aikana.
– Päivän aikana on opittu tavallisia selviytymistaitoja. Tempaus muistuttaa, että sähkö ei välttämättä ole aina itsestäänselvyys vaikka siltä vaikuttaakin, Heinonen kommentoi.
Tiskikoneen puutteen vuoksi oppilaat toivat mukanaan omat astiansa. Opettajanhuone perustettiin nuotiopaikalle – kahvinkeitin vaihtui nokipannuun. Valoisa kevätpäivä varmisti, että luokkahuoneissa näki eteensä.
Ihan kokonaan sähköstä ei kuitenkaan luovuttu. Rappukäytävissä on oltava valot turvallisuuden vuoksi, ja esteettömyyden takaamiseksi koulun sähköhissi oli toiminnassa. Puhelimia pystyi lataamaan ulkona sijaitsevalla, aurinkoenergialla toimivalla latauspisteellä.
– Aivan normaaliin koulupäivään sähkön puute voisi vaikuttaa nopeasti, sillä jo opetusmateriaalit ovat nykyään pitkälle sähköistettyjä, kertoo yläasteopettaja Marika Kovalainen.
Heinonen huomauttaa, että koulunkäynnin järjestämisellä ulkotiloissa voi olla myös hyvinvointia edistäviä tekijöitä.
– Ulkoilma voisi olla miellyttävämpi oppimisympäristö esimerkiksi aistiyliherkkyydestä ja ylivilkkaudesta kärsiville, kun ympärillä kuuluisi tasaisesti luonnon rauhoittavat äänet.
Rehtori Mari Vuorisalo kertoo, että sähköttömän päivän ideaa voisi jalostaa myös tulevaisuudessa.
– Kun oppilailta tulee hyviä ideoita, niin mielellämme sanomme kyllä.
Edit 27.5. klo 17.42: Korjattu haastatellun sukunimi. Yksi juttuun haastatelluista lapsista oli Venla Maaninka, ei Maanka.