Mainos

Mitähän sitä tekis?

Yksi edesmenneen presidentti Koiviston elämään jääneitä lausahduksia on: ’Tarttis tehrä jotain!’

Mirja-Liisa Lindström
Mirja-Liisa Lindström

Yksi edesmenneen presidentti Koiviston elämään jääneitä lausahduksia on: ’Tarttis tehrä jotain!’

Monenlaisia asioita ja tekemisiä meidän päiviimme varmaan mahtuukin. Joskus kuitenkin tulee tunne, että mitähän sitä tekisi… 

Tietysti hetkittäinen rauhoittuminen ja vauhdin hidastaminen on meille jokaiselle joskus tarpeen, mutta senkin ajan voisi käyttää jotenkin hyödyllisesti, omaksi ja toisten hyväksi.

Vapaaehtoistoiminta on noussut muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen taas uudelleen esiin. Moni kaipaa rinnalleen ystävää, arkeen auttajaa, mutta myös erilaiset toiminnot esimerkiksi seurakunnassa kaipaavat innokkaita käsiä, jalkoja, lukijoita, kuuntelijoita ja muita puuhaihmisiä. 

Ystävyys ja toisen auttaminen on yhteinen juttu. Ystävänpäivää voi ja pitää viettää joka päivä, vaikka se virallisesti jo viime viikolla olikin. Yhdessä tekeminen on mukavaa. Liian usein me linnoittaudumme omille ’hiekkalaatikoillemme’ emme halua ketään ’leikkimään’ omalle ’laatikollemme’. Kuitenkin kun uskaltaudumme ulos omasta yksityisyydestämme, saatamme löytää elämäämme monta hyvää ystävää ja monia ilonaiheita, aivan uutta sisältöä.

Tornion seurakunnassa on monenlaista tarvetta monenlaisille auttajille ja ystäville. Lähiaikoina on alkamassa useampiakin koulutuksia tekemistä kaipaaville ihmisille. On ilo olla auttamassa ja vastaanottamassa apua. Itse olen kuluneitten kuukausien aikana saanut tämän aivan konkreettisesti kokea. Välillä olen tarvinnut tilaisuuksiin kahvinkeittäjää, välillä messuun tekstinlukijaa, välillä apua toiselle apua tarvitsevalle seurakuntalaiselle kuuntelijaa tai vierellä kulkijaa, välillä aivan konkreettista nikkaria… miten monenlaisille taitajille onkaan tekemistä. Kastelapsille neulotaan villasukkia. Toisaalla taas rukoilevat kädet laittavat sormet toistensa lomaan ja pyytävät siunausta tämän kaupungin asukkaille tai muille, jotka ovat pyytäneet esirukousta… Tehtävät ovat moninaiset. Mutta mikä tärkeintä, jokaiselle löytyy paikka ja tehtävä. Apua tarvitseva ja auttaja löytävät toisensa. Jokainen meistä on tärkeä. Meitä kaikkia kutsutaan yhteiseen Jumalan perheen arkeen omilla taidoillamme.

Virren runoilija on riimitellyt tämän kauniisti:

’Yksin emme työtä tee,

toinen toista tarvitsee.

Tuomme vaihtopöydälle

lahjamme ja puutteemme.’      (Vk 428: 4)

Siunausta kevättalveesi toivottelee Mirja-Liisa

(Mirja-Liisa Lindström, Tornion seurakunnan vt. kirkkoherra)