”Mitä sitten, mun mut­si­kin on homo”

Suomalaisten sateenkaariperheiden lapset ja nuoret voivat hyvin, kertoo ensimmäinen aiheesta tehty tutkimus

”Haluaisin joidenkin ihmisten ennakkoluulojen ja ahdasmielisyyden katoavan. Tätä asiaa on vaikea muuttaa, mutta toivon, että tulevaisuudessa tästä unelmasta voisi tulla totta ja kaikki voisivat elää tasavertaisina.”

Näin kirjoittaa 14-vuotias suomalaisessa sateenkaariperheessä elävä nuori, joka osallistui Väestöliiton ja Sateenkaariperheet ry:n tutkimukseen. Sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvoinnista kertova tutkimus julkaistiin tiistaina.

Päätulos oli, että vaikka osa perheiden lapsista kokee kiusaamista tai sen pelkoa ja lähes puolet joutuu vastailemaan ärsyttäviin kysymyksiin vanhemmistaan, he voivat psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti vähintään yhtä hyvin kuin samanikäiset valtaväestön lapset. Perhesuhteet ovat pääosin hyviä ja luottamussuhde vanhempiin tavallista vahvempi.

Turvaverkko ja ystäviä

Tutkimuksen toteuttanut Kia Aarnio sanoo, että oli tärkeää osoittaa, mikä tilanne vähemmistöön kuuluvilla lapsilla oikeasti Suomessa on. Tulokset noudattavat kansainvälistä linjaa.

–  Meillä on edelleen esimerkiksi kansanedustajia, joille tulos ei ole ollut selvä kansainvälisten tutkimusten perusteella, Aarnio sanoo.

Vuonna 2012 tehdyssä asennetutkimuksessa alle puolet suomalaisista piti nais- ja miesparien kykyä kasvattaa lasta yhtä hyvänä kuin eri sukupuolta olevien parien.

–  Valtaosa tutkimukseemme osallistuneista elää turvallisessa ympäristössä. Heillä on paljon ystäviä. Monelle oma perhe on se normaali, Aarnio sanoo.

Vastauksia verrattiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän kansallisen kouluterveyskyselyn aineistoon. Vastaukset olivat Aarnion mukaan välillä jopa hätkähdyttävän samanlaisia.

Ei kiusaa, mutta kysymyksiä

Vantaalaisen Hanna Wahlstenin lapsia ei ole kiusattu. Viiden lapsen äiti sanoo, että heidän sateenkaariperheessään keskustellaan – ja paljon.

Wahlsten sanoo, että vastauksia kysymyksiin mietitään yhdessä.

–  Miksi sinulla on kaksi äitiä tai miten teillä on noin monta lasta? Tällaisia. Eivät he ole kokeneet kyselyä ärsyttäväksi, ehkä jopa huvittavaksi. Meidän lapset ovat kertoneet, että lapsi voi saada alkunsa eri tavoilla. Omilla lapsillani on vanhemmuutta kanssani jakava isä.

Tutkija Aarnio huomauttaa, että kysymykset voivat toisista tuntua kiusaamiselta.

Tutkimuksessa selvisi, että kolmannes lapsista välttää kertomasta taustastaan joissakin tilanteissa, sillä he pelkäävät asenteiden muuttuvan.

Kun Wahlstenin perhe muutti, yksi perheen lapsista ei kertonut perheestään pariin kuukauteen. Lopulta hän kertoi kavereille ja muille. Tämä on tapa, jolla sateenkaariperheiden lapset tuovat usein asian esiin. Tutkimuksen mukaan kertominen on tärkeää, sillä salailu on lapselle raskasta.

Nuorille ei iso juttu

Wahlstenin kokemuksen mukaan vähemmistötausta ymmärretään kouluissa hyvin. Nuorille homoseksuaalisuus ei tunnu olevan mikään juttu. Tutkimuksen mukaan puolet sateenkaariperheiden 16–18-vuotiaista tytöistä on seksuaalisesti kiinnostunut sekä tytöistä että pojista.

–  Asioita halutaan nostaa esiin. Lapseni kertoi, että hän kyllä huomauttaa, jos koulussa puhutaan perheestä vain isän ja äidin muodostamana asiana.

Viime presidentinvaaleissa Pekka Haavisto -ilmiö oli herättänyt koululla keskustelua.

–  Eräs oli todennut, että Haavistohan on homo. Lapseni sanoi siihen, että mitä sitten, mun mutsikin on homo, Wahlsten nauraa.

Naisparin perhe on yleisin sateenkaariperhe

–  Sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointia koskevassa tutkimuksessa haastateltiin 7–10-vuotiaita lapsia (17) ja 10–18-vuotiaille tehtiin kyselytutkimukset (88). Tutkimus oli ensimmäinen aihetta Suomessa käsitellyt.

–  Tutkimuksen otanta (105) on laaja ottaen huomioon populaation koko, lisäksi kysymykset olivat laajoja. Tutkimus on kansainvälisesti merkittävä.

–  Väestöliiton ja Sateenkaariperheet ry:n tutkimukseen osallistui lapsia monenlaisista sateenkaariperheistä. Yleisin sateenkaariperheen muoto on naisparin perhe.

–  Kaksi kolmasosaa vastanneista oli kokenut vanhempien eron, useimmat alkuperäisen isän ja äidin eron. Puolet asui pääkaupunkiseudulla ja puolet muualla.

–  Keväällä 2018 julkaistaan tulokset lasten ja nuorten hyvinvoinnista sateenkaarivanhempien näkökulmasta.

–  Jopa 10  000 lasta elää Suomessa sateenkaariperheessä.

Ilmoita asiavirheestä