Kuusikymmentä vuotta sitten Saksa, Belgia, Ranska, Italia, Luxembourg ja Alankomaat allekirjoittivat Rooman sopimuksen. Sen keskeinen sisältö oli Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön perustaminen.
Reilun kolmen viikon päästä maaliskuun 25. päivä Roomassa on määrä juhlia 60-vuotiasta Euroopan unionia. Sitä varten Euroopan komissio on julkaissut Euroopan tulevaisuuden suuntaviivoja käsittelevän ”valkoisen kirjan”. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker viittasi siihen jo Unionin tila -puheessaan viime syksynä. Kyse on Juncker ”pitkän aikavälin visiosta” ja siitä, että komissio haluaa avata keskustelun ennen Rooman huippukokousta.
Valkoinen kirja on hahmotelma brexitin jälkeisestä Euroopan unionista.
- Visio koskee tapoja lujittaa ja uudistaa talous- ja rahaliittoa. Lisäksi otetaan huomioon ne poliittiset ja demokraattiset haasteet, joita 27 jäsenvaltion unioni kohtaa tulevaisuudessa, Juncker sanoi Strasbourgissa syyskuussa.
Myös Euroopan parlamentin jäsenet ottavat keskiviikkona kantaa valkoiseen kirjaan.
Viisi hahmotelmaa
Valkoinen kirja esittää viisi skenaariota siitä, miten EU voisi kehittyä vuoteen 2025 mennessä. Komissio ohjeistaa, että kehitys riippuu siitä, millaisia valintoja nyt tehdään.
Komission mukaan skenaariot eivät sulje toisiaan pois eivätkä estä luomasta muita kehityskulkuja.
Skenaario 1: Jatketaan entiseen tapaan – Ongelmia Schengen-alueelle?
Eurooppalainen kohtaisi ongelmia rajoja ylittäessään oikeudellisten ongelmien ja teknisten esteiden takia. Useimmiten eurooppalaiset voisivat ylittää rajat ilman tarkastuksia, mutta tiukkoja turvatarkastuksia tarvittaisiin esimerkiksi lento- ja juna-asemilla, jonne matkustajan olisi saavuttava hyvissä ajoin.
EU-politiikkaan keskittyvä Politico -verkkojulkaisu tulkitsee, että se tietää ongelmia viisumivapaalle Schengen-alueelle, jos muutoksista ei sovita.
Skenaario 2: Sisämarkkinat etusijalle – Vaikeutuuko kansainvälistyminen?
Jäsenvaltiot eivät pääse yhteisymmärrykseen yhä useammalla politiikan alalla, komissio hahmottelee. Tämän takia painopiste siirtyy kohti sisämarkkinoita. Komissio toteaa, että sisärajojen ylittäminen olisi hankalaa sekä yrityksille että matkailijoille lisääntyneiden säännöllisten tarkastusten vuoksi.
Työpaikan löytyminen ulkomailta vaikeutuisi, eläkeoikeuksien siirrosta toiseen EU-maahan tulisi hankalaa ja ulkomailla sairastuminen kävisi kalliiksi, komissio katsoo.
Skenaario 3: Halukkaat tekevät enemmän yhdessä – Syntyykö erilaisia maaryhmiä?
Halukkaat EU-jäsenmaat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä esimerkiksi puolustuksen, sisäisen turvallisuuden tai sosiaalipolitiikan alalla. Muut jäsenmaat jatkaisivat nykyiseen tapaan. Tällöin syntyisi yksi tai useampia jäsenvaltioiden yhteistyöryhmiä.
Komissio hahmottelee, että vuoteen 2025 mennessä 15 EU-maata perustaisi poliiseista ja syyttäjistä muodostuvan yksikön, joka tutkisi rajat ylittävää rikollisuutta. Tietokannat yhdistettäisiin, minkä ansiosta turvallisuutta koskevaa tietoa voitaisiin vaihtaa nopeasti.
Skenaario 4: Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin – Keskittyykö EU terrorismin torjuntaan?
EU-maat valitsevat politiikan alat, joihin ne keskittyvät. Toimintaa vähennetään aloilla, joiden ei katsota olevan niin tärkeitä.
Komissio hahmottelee, että esimerkiksi televiestintäviranomaisella on valtuudet vapauttaa taajuuksia rajat ylittäviä viestintäpalveluja varten. Lisäksi Euroopan terrorismintorjuntavirasto auttaa estämään vakavia terrori-iskuja.
Skenaario 5:Tehdään paljon enemmän yhdessä – Liittovaltion kehityskulku?
Viidennessä skenaariossa EU:n jäsenmaat päättävät jakaa aiempaa enemmän valtaa, resursseja ja päätöksentekoa. Päätökset syntyisivät Euroopan tasolla nopeammin ja ne pantaisiin ripeästi täytäntöön, komissio ehdottaa. Viides skenaario on luonteeltaan eniten liittovaltiokehitystä muistuttava kehityskulku, Politico toteaa.
Komissio ottaa esimerkiksi joukon kansalaisia, jotka vastustavat EU-rahoitteista tuulivoimahanketta alueellaan. Joukon on vaikea tavoittaa asiasta vastuussa olevaa viranomainen, koska heitä kehotetaan ottamaan yhteyttä unionin viranomaisiin.