Kolumni

Mitä mer­ki­tys­tä on ta­pah­tu­mal­la?

-
Kuva: Jussi Leinonen

Virtuaalitapahtumat ovat korona-ajan kuuma sana. Monet ovat viettäneet pikkujouluja Zoomissa tai Teamsissa, olleet kevätjuhlissa Youtubessa tai live-keikalla Facebookissa.

Viime viikolla Kemin kaupunki järjesti Lumivision-lumenveistotapahtumansa virtuaalisena kolmen tunnin lähetyksenä.

400-vuotisjuhliaan bilettävä Tornion kaupunki on niin ikään joutunut miettimään tapahtumiensa siirtämistä verkkoon.


Paikallisten virtuaalisten tapahtumien järjestämisessä on varmasti omat haasteensa. Ensinnäkin pitää miettiä, miksi tapahtuma ylipäätään järjestetään. Kannattaako tapahtumaa järjestää vain sen takia, että noh... järjestetään jotain?

Onko syytä miettiä, mitä tapahtuma antaa tapahtumaan osallistujalle? Mitä merkitystä tapahtumalla on siihen osallistuville ihmisille eikä vain järjestäjille itselleen?

Kenelle tapahtuma on tarkoitettu? Kohderyhmää pitää varmasti miettiä niin fyysisen kuin virtuaalisen tapahtuman järjestämisessä.


Monet etäopiskelijat ja etäpalaveraajat sen tietävät. Etäily on raskaampaa kuin normaali kanssakäyminen ihmisten kanssa.

Keskittyminen herpaantuu, lyhyitä taukoja tarvitaan. Virtuaalinen tapahtuma ei saa olla liian pitkä eikä liian puuduttava.

Jos juhlapuhe haukotuttaa livetilaisuudessakin, niin virtuaalijuhlassa kuulija vetää zetaa pää näppäimistöllä.

Jos osallistuja ei nukahda, hän saattaa myös häippäistä. Se on helppoa: klik klik, jos sisältö ei kiinnosta.


Virtuaaliset tapahtumat on ehdottomasti mahdollisuus koronan jälkeenkin. Mahdollisuus säästää rahaa, mahdollisuus säästää aikaa.

Toivon silti, että virtuaalitapahtumista ei tule mitään uutta normaalia.

Tapahtumien, olipa kyse sitten juhlista, seminaareista tai koulutuksista, suola, sokeri ja kaneli ovat kuitenkin muut ihmiset, kenen kanssa tapahtumassa ollaan.