Senaattori Ted Cruz ja kuvernööri John Kasich löivät sunnuntaina hynttyyt yhteen ja päättivät jakaa tulevia esivaaliosavaltioita keskenään. Kasich ei kampanjoi Indianassa, Cruz jättää väliin Oregonin ja New Mexicon.
Sopimuksen tavoitteena on viedä yhdessä ääniä republikaanien presidenttiehdokaskisaa johtavalta Donald Trumpilta. Toiveena taas on, että Trump ei saa tuekseen tarvittavaa 1 237 puoluekokousedustajaa heinäkuun 18. päivä alkavaan republikaanien puoluekokoukseen mennessä.
Jos näin käy, Trumpia vastustavat republikaanit voivat teoriassa vielä kaataa newyorkilaisen miljardöörin nimityksen puoluekokouksessa.
Yleensä yksi ehdokas kerää tarpeeksi puoluekokousedustajia eli delegaatteja jo esivaalikauden aikana. Puoluekokouksen valintaäänestys ei ole edennyt toiselle kierrokselle sitten demokraattien puoluekokouksen vuonna 1952. Nyt kisa on niin tiukka, että tämä on teoriassa vielä mahdollista.
Miten Trump syrjään -skenaario sitten toteutuisi?
1. Ensimmäinen edellytys on tietysti se, ettei Trump pääse maagiseen delegaattilukuun 1 237 (puolet puoluekokousedustajien kokonaismäärästä plus yksi.) Tähän liittyy myös nyt tehty Cruzin ja Kasichin sopimus.
Trumpilla on nyt uutistoimisto AP:n laskelmien mukaan kasassa 845 puoluekokousedustajaa.
2. Toinen kampanjakoneistoille tärkeä asia on yrittää varmistaa, että jokaisen osavaltion delegaatiossa on mahdollisimman paljon oman ehdokkaan kannattajia.
Delegaattien määrä vaihtelee osavaltiosta toiseen – esimerkiksi isossa Kaliforniassa on 172 delegaattia, Oregonissa 28. Osavaltiosta riippuu, saako esivaalin voittaja kaikki delegaatit vai vain osan.
Varsinaisten puoluekokoukseen lähetettävien delegaattien nimet taas päätetään suurimmilta osin puolueen omissa, piiri- ja osavaltiotason kokouksissa.
Esimerkiksi Etelä-Carolinassa Trump voitti osavaltion esivaalin ja kaikki osavaltion 50 delegaattia. Mikään mahti ei silti määrää, että kaikki puoluekokoukseen lähtevät delegaatit ovat myös yksityiselämässään Trumpin kannattajia.
3. Oma merkityksensä on myös puoluekokouksen säännöillä. Tällä hetkellä on olemassa sääntö, jonka mukaan päästäkseen ehdolle äänestykseen ehdokkaan on pitänyt voittaa kahdeksan osavaltion tuki. Esimerkiksi Kasich on voittanut vain kotiosavaltionsa Ohion eikä siis kelpaa ehdolle.
Tämänkin säännön voi toki vielä muuttaa, sillä kunkin puoluekokouksen säännöt päätetään kokouksen sääntökomiteassa. Näin ollen myös sääntökomitean 112 hengen kokoonpano on ehdokkaille tärkeää.
4. Sitten puoluekokoukseen Ohion Clevelandiin ja ehdokasäänestykseen.
Ensimmäisellä äänestyskierroksella suurin osa delegaateista on kiinni osavaltionsa vaalituloksessa, eli esimerkiksi Trumpin voittamat delegaatit äänestävät Trumpia.
Osa delegaateista on ensimmäisellä kierroksella kiinni kisasta pudonneissa ehdokkaissa. NPR-kanavan mukaan esimerkiksi ehdokkuudesta luopuneen Marco Rubion 171 delegaatista osa on vapautettu tukemaan muita, mutta osan pitää ainakin tällä tietoa äänestää ensimmäisellä kierroksella Rubiota.
Noin 200 delegaattia on vapaita äänestämään ketä haluaa jo ensimmäisellä kierroksella.
Jos Trump ei saa ensimmäisellä äänestyskierroksella tuekseen jo aiemmin mainittuja 1 237 delegaattia, seuraa uusia äänestyskierroksia. Niillä delegaatteja aletaan vapauttaa yhä enemmän. Nyt päästään siis siihen osuuteen, jossa delegaattien henkilökohtaisilla mielipiteillä on väliä.
Eri osavaltioilla on eri säännöt siitä, montako kierrosta nimetyn ehdokkaan tukena tulee olla. Toisella kierroksella yli puolet on vapaina, ja kolmanteen äänestykseen mennessä lähes kaikki ovat vapaita.
Näin Clevelandin puoluekokouksesta voi teoriassa tulla jännittävämpi kuin vuosikymmeniin ja pientenkin osavaltioiden puoluekokousedustajista yllättävän himoittua seuraa.
Kimurantit esivaalit
Yhdysvaltain pääpuolueet valitsevat presidenttiehdokkaansa esivaalien avulla.
Esivaaleissa voitetaan puoluekokousedustajia eli delegaatteja, jotka päättävät ehdokkaasta virallisesti kansallisissa puoluekokouksissa. Delegaattien määrä vaihtelee osavaltioittain, joten toiset osavaltiot ovat tärkeämpiä kuin toiset.
Republikaanien puolella ehdokkuuteen vaaditaan 1 237 delegaattia, demokraattien puolella 2 383.
Demokraattien puoluekokouksessa on myös mukana superdelegaatteja, jotka voivat äänestää, miten haluavat. He ovat puolueen tärkeitä jäseniä, esimerkiksi senaattoreita. Republikaaneilla superdelegaatteja ei ole.
Esivaaleja on kahdenlaisia: paikalliset vaalikokoukset (engl. caucus) tai varsinaisen vaalin kaltainen esivaali (primary).
Esivaalien osallistumisoikeus vaihtelee osavaltioittain. Joissain pitää olla puolueen rekisteröitynyt äänestäjä tai sitoutumaton äänestäjä, toisissa ei.
Esivaalikausi alkoi helmikuun alussa Iowassa. Seuraavat esivaalit järjestetään huomenna tiistaina, 26. huhtikuuta. Silloin äänensä antavat Connecticut, Delaware, Maryland, Pennsylvania ja Rhode Island. Esivaalikausi on ohi kesäkuun puoliväliin mennessä.
Presidentti- ja varapresidenttiehdokkaat nimetään virallisesti puoluekokouksissa. Republikaanit kokoustavat 18.–21. heinäkuuta Ohiossa, demokraatit 25.–28. heinäkuuta Philadelphiassa.