"Mitä in­hot­ta­vam­pi keli, sitä pa­rem­mat muis­tot" – Kil­pis­jär­ven ju­han­nus­hiih­dot pu­hut­te­li­vat niin ku­va­tai­tei­li­jaa kuin si­ka­far­ma­ria­kin

Sara Ollila on jo 12. kertaa hiihtotapahtumassa ja tälläkin kertaa hiihdoista palkinnoksi tuli kultainen mitali. Saran mielestä hiihdoissa parasta on itse hiihtäminen.
Sara Ollila on jo 12. kertaa hiihtotapahtumassa ja tälläkin kertaa hiihdoista palkinnoksi tuli kultainen mitali. Saran mielestä hiihdoissa parasta on itse hiihtäminen.

Matti Sampela on silminnähden innoissaan. Alun perin Pöyrisjärvelle maastopyöräilemään tullut tamperelainen kuvataiteilija sai ystävältään vinkin Kilpisjärvellä järjestettävistä juhannushiihdoista.

Uteliaisuuttaan hän lähti mukaan tapahtumaan.

–Täällä on todella poikkeukselliset maisemat hiihtää, todella poikkeuksellisena ajankohtana. Olihan tämä koettava, Sampela sanoo.

–Useat juhannukset ovat menneet mökillä ystävien kanssa saunoen ja keskiyön auringosta nauttien, mutta tänä vuonna ei mökkiä kuulunut, joten päätin lähteä Lappiin.

Etenkin sade ja myrsky Saanatunturin juurella tekivät kokemuksesta vieläkin uniikimman.

–Kyllä tämä keli osoitti viimeistään sen, että ei väliä mitä tulee taivaalta, suomalainen jaksaa kyllä urheilla.

kolmen ja puolen kilometrin vaellus tunturin juurelle oli haasteellinen suoritus kelistä ja jyrkästä noususta johtuen.
kolmen ja puolen kilometrin vaellus tunturin juurelle oli haasteellinen suoritus kelistä ja jyrkästä noususta johtuen.

Jokaiselle löytyy sarja, eikä edes omia suksia tarvita

Kilpisjärven juhannushiihdot keräsivät aattona noin 60 iloista hiihtäjää kokemaan Saanatunturin haastavat olosuhteet. Yrjö Metsälän aloittama perinne on jatkunut lähes muuttumattomana jo 74 kertaa.

Tapahtuma on koko kylän yhteinen pitkä perinne. Se paikalle tulleille juhannuksen viettäjille unohtumattoman kokemuksen.

Ennen hiihtoja on käveltävä noin kolmen ja puolen kilometrin verran Saanan juurelle, jossa sade ja tuuli piiskasivat osallistujia koko hiihtojen ajan.

–Mitä inhottavampi keli, sitä paremmat muistot, liikuntajuhannuksen puuhamies Antti Honkonen, 74, totesi läpimärkä anorakki päällään.

Noin 200 metrin matka hiihdettiin parikilpailuna. Sarjoja löytyi vauvasta vaariin ja jos sukset puuttuivat, ne sai lainaan paikan päältä.

Kotikutoiset kilpailut keräävät osallistujia ympäri Suomen

Kaarinalaiseksi ja lappilaiseksi itsensä määrittelevä rakennusmies Kari Kantola on viettänyt juhannusta Kilpisjärvellä hiihtojen merkeissä jo vuodesta 1993. Kapakoita välttelevä Kari tuntee olevansa kuin kotonaan hiihdoissa, joissa yhdistyy hyöty sekä huvi. Ainoastaan neljät hiihdot ovat jääneet välistä.

–Täällä näkee myös kavereita ja tuttuja kun on vuosia osallistunut, Kantola toteaa.

Sympaattisen lämminhenkiset hiihdot saivat myös Marja-Liisa ja Timo Keski-Karhun lähtemään Kilpisjärvelle Etelä-Pohjanmaalta asti. Ensimmäisiin hiihtoihinsa tullut pariskunta tottui hektisiin ja aktiivisiin juhannuksiin työskennellessään 42 vuoden ajan sikafarmareina.

Vapaapäiviä ei maatalousyrittäjillä juhannuksena juuri ollut. Nyt pariskunta on eläkkeellä ja ehtii tutkia Suomen suvea aiempaa laajemmalta alueelta.

Timo Keski-Karhu kertoo harrastavansa liikunnallisia massatapahtumia.

–Vaimo minut patisti aikoinaan liikkumaan ja siitä se kipinä sitten syntyi.

Hiihdot suoritettiin parisprinttinä. Voittajaksi selviytyi sarjansa ajallisesti nopein hiihtäjä.
Hiihdot suoritettiin parisprinttinä. Voittajaksi selviytyi sarjansa ajallisesti nopein hiihtäjä.

Yrjö Metsälän historia on yhä läsnä hiihdoissa

Historian havinaan pääsee tutustumaan retkeilykeskuksella, johon on tuotu kasapäin edesmenneen Yrjö Metsälän tarinaa kertovia kuvia ja tekstejä ihailtavaksi.

Alkuperäisenä hiihtojen puuhamiehenä, eränkävijänä ja arvostettuna valokuvaajana tiedetty Metsälä oli Kilpisjärvellä tunnettu henkilö, jonka maine on vertaansa vailla.

Kun paikallisten kanssa puhuu Metsälästä, lähes jokaisella on tarina kerrottavana tästä ajoittain vekkulistakin miehestä. Tarinan mukaan Metsälä olisi hupimielessä laittanut oppaana toimiessaan retkellä olleen naisen reppuun tuoreen kalan, joka havaittiin vasta erämaasta poistuessa.

Ensimmäisten turistien saapuessa sotien jälkeen Suomeen vuonna 1946 Metsälä toimi eräoppaana Kilpisjärvellä. Rankasti juopotelleet turistit hamusivat Saanan huipulle. Annettuaan turistien hetken selvitä humalastaan kutsui Yrjö heidät ensimmäisiin juhannushiihtoihin jylhiin Saanatunturin maisemiin.

Raittiina miehenä tunnettu Metsälä otti käytännön keinoin kantaa turistien hallitsemattomaan päihdeongelmaan ja kehitti liikunnasta positiivisen lyömäaseen viemällä turistit tunturiin.

Jokseenkin samankaltaista mallia käyttää Kunnon elämä Ry edelleen. Se vaalii terveitä elämäntapoja ja haluaa edistää suomalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

–Liikunnan avulla ja “hikiliemeä” vuodattamalla saadaan ajatukset ja ihmiset pois pahanteosta, Antti Honkonen.

Perinteisenä ja konservatiivisena raittiusseurana ei Kunnon Elämä Ry:tä voida enää pitää. Terveellisiin elämäntapoihin, liikunnallisuuteen ja vilpittömään yhteisöllisyyteen perustuva yhdistys toivoo edistävänsä Suomen hyvinvointia pienin askelin ja erilaisin tempauksin. Näistä tunnetuimpia ovat liikuntajuhannus sekä Ehyt Ry:n kanssa yhteistyössä järjestettävä asunnottomien yö.

Ensimmäistä kertaa hiihdoissa ollut Matti Sampela poseeraa märkänä, mutta onnellisena hiihtojen jälkeen sukset kädessään.
Ensimmäistä kertaa hiihdoissa ollut Matti Sampela poseeraa märkänä, mutta onnellisena hiihtojen jälkeen sukset kädessään.
Mikä?

Juhannushiihdot

74:n kerran järjestetty hyvän mielen urheilutapahtuma Saanatunturin maisemissa.

Hiihdettävä matka vaihtelee vuosittain 200 ja 300 metrin välillä.

Hiihdot ovat osa laajempaa Kilpisjärven liikuntajuhannusta.

Järjestäjinä toimivat Saana-veikot, Kunnon Elämä Ry, Ehyt Ry, Lahden taimi Ry ja Enontekiön liikunta -ja vapaa-aikatoimi.

Tapahtuman alkuperäisenä järjestäjänä voidaan pitää Yrjö Metsälää, joka järjesti tapahtuman ensimmäistä kertaa vuonna 1946.