Kolumni

Minulla on iso huoli

Kolumni

Lapin hyvinvointialueen muutosneuvottelut myllertävät muistiammattilaisten – muistihoitajien, -koordinaattoreiden ja palveluohjaajien tehtäviä ja palkkauksia. Merkittävällä osalla muistiammattilaisista on sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan peruskoulutus, jonka lisäksi he ovat suorittaneet muistihoitajan erikoistumisopinnot.

Minulla on iso huoli siitä, että osa muistiammattilaisista suunnittelee vaihtavansa työnantajaa, mikäli hyvinvointialue ei ymmärrä arvostaa heidän osaamistaan.

Minulla on iso huoli siitä, että osa muistiammattilaisista suunnittelee vaihtavansa työnantajaa, mikäli hyvinvointialue ei ymmärrä arvostaa heidän osaamistaan.

Itsenäistä työtä tekevien erikoisammattilaisten palkkataso on jäämässä heikommaksi kuin vastaavissa tehtävissä naapurimaakunnassa Pohteen alueella.

Lapissa on noin 10 000 asukasta, joilla on jokin muistisairausdiagnooseista tai haasteita tiedonkäsittelyssä. Heistä suurin osa on ikääntyneitä, mutta tänä vuonna muistitesteihin on tullut aiempaa enemmän työikäisiä. Työikäisenä sairastuneita on tällä hetkellä noin 200.

Tuoreen tutkimuksen mukaan muistisairausdiagnoosit lisääntyvät Suomessa arvioitua nopeammin. Ne lisääntyvät myös Lapissa, ja vaatisivat hyvinvointialueelta enemmän kokoaikaisia muistihoitajia. Erityisesti kaupungeissa testeihin jonotetaan, ja niiden tekeminen vaatii erikoisosaamista ja käsitystä myös siitä, miksi asiakas tai hänen lähipiirinsä epäilee muistissa olevan jotain pielessä.

Muistisairaudet ovat eteneviä aivosairauksia, joihin ei toistaiseksi ole parantavaa lääkitystä. Diagnoosi on aina järkytys, ja tutut ja turvalliset hyvinvointialueen ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa ohjaamassa ja neuvomassa, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Hyvinvointialue aikoo kuitenkin karsia palveluohjauksesta. Pahimmillaan se tarkoittaa sitä, että sairastunut saa puhelinnumeron, johon voi tarvittaessa soittaa. Kun sairaus etenee ja toimintakyky heikkenee, puhelinnumerosta tai sähköisestä yhteydenottolomakkeesta ei ole enää apua.

Sairastunut ei välttämättä ymmärrä, mikä on puhelin tai miten se toimii. Usein hänen läheisensä on myös ikääntynyt, jolle sähköiset ajanvaraukset ovat turhan monimutkaisia.

Sairaudet etenevät yksilöllisesti, joten jokaisen sairastuneen ja läheisen kohtaaminen vaatii ammattilaisilta aikaa ja läsnäoloa.

Ammattilaisten tehtävänä on miettiä, miten erilaiset palvelut tukisivat sairastunutta ja hänen läheistään. Moniammatilliset työryhmät huolehtivat siitä, että mahdolliset etuudet tulevat haetuiksi oikeaan aikaan ja edunvalvontaan sekä hoitotahtoon liittyvät asiat ovat vähintäänkin pohdittavina.

Säännölliset seurannat ja palvelutarpeen päivittämiset ovat osa muistiammattilaisten tehtäväkenttää. Erityisesti yksin asuville muistisairaille ne ovat usein ainoa turva ja yhteys kodin ulkopuolelle.

Että edes joku soittaa tai käy katsomassa, miten minä pärjään kotona. Ja se joku ymmärtää, mitä tässä sairaudessa tapahtuu.

Ammattilaiset ymmärtävät.

Maarit SimoskaMuistiasiantuntija, YTM Lapin Muistiyhdistys maarit@lapinmuistyhdistys.fi

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.