Mi­nis­te­riö seisoo ve­rot­ta­jan takana pi­mei­den lah­jo­jen ve­ro-oh­jees­sa – alle 30  000 euron il­mi­an­to­ja ei tut­kit­tu

Oikeuskanslerille tehdyt kantelut etenevät todennäköisesti tammikuun aikana.

Valtiovarainministeriö seisoo Verohallinnon takana pimeiden lahjojen ja perintöjen vero-ohjetta koskevassa asiassa.

Ministeriön mukaan Verohallinto on toiminut lain mukaisesti ja kohdellut ihmisiä yhdenvertaisesti, vaikka se on sisäisessä ohjeessaan määrännyt sivuuttamaan ilmiannot alle 30  000 euron pimeistä lahjoista ja perinnöistä. Ohjeen mukaan tätä pienempiä summia koskevia ilmiantoja ei tutkita.

–  Verohallinnon selvitykseen viitaten valtiovarainministeriö katsoo, että Verohallinto on menetellyt ilmiantojen tutkimisessa viranomaiselle kuuluvan harkintavaltansa puitteissa ja kohdellut verovelvollisia yhdenmukaisesti, ministeriö sanoo joulukuussa oikeuskanslerinvirastolle antamassaan lausunnossa.

Ministeriön mukaan verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu on varmistettu, sillä ohjetta sovelletaan kaikkialla Suomessa.

Vuonna 2013 annetusta työmenettelyohjeesta kertoi viime syyskuussa Suomen Kuvalehti . Verohallinnon mukaan ohje on ollut voimassa vuoden 2015 loppuun asti.

Verohallinto: Kyseiset ilmiannot usein aiheettomia

Verohallinto voi käyttää sivullisten ilmiantoja selvittääkseen, onko lahjasta tai perinnöstä jäänyt määräämättä vero, joka voitaisiin vaatia maksettavaksi. Lain mukaan esimerkiksi lahjasta pitää maksaa vero, jos sen arvo on kolmen vuoden aikana 5  000 euroa tai enemmän.

Omassa oikeuskanslerille antamassaan selvityksessään Verohallinto huomauttaa, että lahja- ja perintöverotusta koskevista ilmiannoista käy harvoin ilmi sellaista tietoa, jonka perusteella verottamatonta omaisuutta voitaisiin alkaa selvittää.

–  Verohallinto on ilmiantojen tutkintakäytännön perusteella arvioinut, että lähtökohtaisesti alle 30  000 euron arvoista varallisuuden lisäystä koskevat ilmiannot ovat perintö- ja lahjaverotuksessa tyypillisesti aiheettomia.

Verohallinto toteaa lisäksi, ettei ohjeistus ole poistanut sitä, että verovelvollisen pitää itse ilmoittaa lahjasta tai perinnöstä verottajalle.

Ohjeella ei ole Verohallinnon mukaan rikottu virkavelvollisuutta.

Kanteluissa pyydetty selvittämään verottajan toimia

Valtiovarainministeriön ja Verohallinnon lausunnot liittyvät kahteen oikeuskanslerille tehtyyn kanteluun. Yksityishenkilöiden tekemissä kanteluissa on viitattu Suomen Kuvalehden artikkeliin ja pyydetty selvittämään, onko verottajan toiminta asianmukaista.

–  Rikotaanko virkavelvollisuutta, kun jätetään systemaattisesti verotuloja keräämättä? Entä mitä miettivät ne verovelvolliset, jotka ovat maksaneet veronsa, toisessa kantelussa kysytään.

Oikeuskanslerinviraston esittelijäneuvos Outi Kostama kertoo STT:lle valmistelevansa ratkaisun apulaisoikeuskanslerille todennäköisesti tammikuun aikana. Tarkempi ratkaisuajankohta riippuu hänen aikataulustaan.

Tausta

Verohallinnon mukaan ohje oli voimassa vuoden 2015 loppuun

Vuonna 2013 annetusta työmenettelyohjeesta kertoi viime syyskuussa Suomen Kuvalehti . Verohallinnon mukaan ohje on ollut voimassa vuoden 2015 loppuun asti.

Ohjeessa Verohallinto on määrännyt, ettei sivullisten verotusta koskeviin ilmiantoihin tarvitse puuttua, jos ne koskevat alle 30  000 euron suuruisia pimeitä lahjoja tai perintöjä.

Verottajan mukaan tämänsuuruisia summia koskevat ilmiannot ovat tyypillisesti aiheettomia.

Sivullisten ilmiantoja voidaan käyttää sen selvittämiseen, onko lahjasta tai perinnöstä jäänyt määräämättä vero.

Verottajan mukaan vuoden 2015 osalta ei ole tilastointia verotukseen liittyvistä ilmiannoista. Vuonna 2016 niitä saapui yli 10  000.

Näistä 77 koski epäiltyä vilppiä perintö- ja lahjaverotuksessa. Verohallinnon mukaan yksikään ei antanut aihetta verotukseen.

Suomen Kuvalehden artikkelin perusteella on tehty kaksi kantelua oikeuskanslerinvirastoon. Niissä on pyydetty selvittämään verottajan toimia.

Ilmoita asiavirheestä