Mi­nis­te­ri Skin­na­ri uu­moi­lee: Suomi pääsee nyt aiempaa pa­rem­min mukaan YK:n han­kin­toi­hin, tähän asti ali­suo­rit­ta­ja

Yhdistyneiden kansakuntien, YK:n toimistojen sijoittuminen Helsinkiin parantaa Suomen mahdollisuuksia päästä mukaan YK:n hankintoihin.

Helsinki
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on iloinen komissaariehdokas Jutta Urpilaisen salkusta. Urpilainen on Skinnarin mielestä hyvin paneutunut Afrikka-asioihin.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on iloinen komissaariehdokas Jutta Urpilaisen salkusta. Urpilainen on Skinnarin mielestä hyvin paneutunut Afrikka-asioihin.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) arvelee, että Suomen osuus Yhdistyneiden kansakuntien, YK:n hankinnoista voi jatkossa kasvaa. Tämä on mahdollista ennen kaikkea siksi, että YK:n projektipalvelujen toimisto, UNOPS on äskettäin muuttanut Kööpenhaminasta Helsinkiin. Unopsilla on lähes kahden miljardin dollarin arvoinen projektisalkku ja 900 projektia ympäri maailmaa.

– Suomi on alisuorittanut pahasti siinä, miten meidän olisi pitänyt päästä mukaan Yhdistyneiden kansakuntien, YK:n hankintoihin.

Tämä antaa suomalaisille yrityksille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, Skinnari kertoi, kun hän avasi kehitysyhteistyön näkymiä mediatilaisuudessa.

Skinnari korosti, että Suomen pitäisi toimittaa kokonaisratkaisuja sen sijaan että viedään yksittäisiä tuotteita. Hän näki erityisesti mahdollisuuksia vesi- ja energia-aloilla sekä kiertotaloudessa.

Projektipalveluja ostavan Unopsin lisäksi Suomeen, Aalto-yliopiston yhteyteen Espooseen on avattu uusi YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratorio, Until. Se keskittyy ratkaisemaan maailman isoja ongelmia muun muassa kiertotaloudessa ja vesi- ja energia-aloilla.

Kehitysyhteistyörahoja esitetään nostettavaksi

Ulkoministeriö tavoittelee kehitysyhteistyön määrärahojen nostamista hallituksen ensi viikon budjettineuvotteluissa. Ministeriö esittää 84 miljoonan euron lisäystä. Tänä vuonna ulkoministeriön kehitysyhteistyön määrärahat ovat 577 miljoonaa euroa.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että Suomen pitkän aikavälin tavoite on nostaa kehitysyhteistyöhön käytettävät rahat 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoitteeseen ei päästä tällä hallituskaudella. Tänä vuonna Suomi käyttää 0,41 prosenttia bkt:stä kehitysyhteistyöhön.

Uusi hallitus ei muuttanut merkittävästi Suomen painopisteitä kehitysyhteistyössä. Suomi keskittyy vahvistamaan tyttöjen lisääntymisterveyttä ja oikeuksia, korostaa kestävää taloutta, haluaa vahvistaa oikeusvaltioita ja toimivia yhteiskuntia sekä vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen käyttöön.

Ilmastonmuutos on aiempaa vahvemmin mukana Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa.

– Ilmastonmuutos uhkaa tehdä tyhjäksi kehitysyhteistyöllä tähän mennessä saavutetut tulokset. Ilmastorahoitusta kasvatetaan tällä hallituskaudella. Suomella on vahvaa osaamista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa, Skinnari sanoi.

Globaalit ongelmat eivät ratkea perinteisillä tavoilla

Skinnari sanoi olevansa iloinen siitä, että Suomi on saanut pätevän naiskomissaariehdokkaan, Jutta Urpilaisen (sd.) Urpilainen vastaa Euroopan unionin kansainvälisistä kumppanuuksista, hänen vastuullaan ovat Euroopan unionin kehityspolitiikka ja Afrikka-suhteet.

Skinnarin mukaan on hienoa nähdä, että komissio hakee samanlaista ilmiökokonaisuutta kuin Suomen hallitusneuvotteluissa.

– Tämän päivän globaaleja ongelmia ei ratkaista perinteisillä hallinnonaloilla perinteisissä siiloissa. Pitää pystyä katsomaan isoja kansainvälisiä ongelmia yli hallinnonalojen. Kansainväliset kumppanuudet ja kansainvälinen yhteistyö mahdollistavat ongelmien ratkaisuun kun puhutaan ilmaston muutoksesta ja äärimmäisestä köyhyydestä ja maahanmuuttokriisistä.