Suomessa tutkitaan, voidaanko akuissa käytettyjen metallien ja mineraalien alkuperä lukea alkuaineiden ominaisuuksista vielä valmiista sähköautosta tai vaikkapa puhelimesta.
Aineiden ominaisuuksiin perustuva "sormenjälki" voisi kertoa lahjomattomasti, onko akuissa tai tuotteiden muissa osissa käytetty esimerkiksi niin sanottuja verimetalleja eli ihmisoikeuksia rikkovissa olosuhteissa tuotettuja raaka-aineita.
Sormenjälkiä ja niiden tulkintaa yritetään selvittää molekyylitasolla asti eli esimerkiksi alkuaineiden pitoisuuksista ja niiden määräsuhteista sekä eri isotoopeista ja niiden ominaisuuksista. Myös keinotekoisten sormenjälkimateriaalien käyttöä tutkitaan.
– Jos sormenjälki tunnistettaisiin isotooppitasolla, se toisi etua kestävällä tavalla toteutetulle tuotannolle, huomauttaa Geologian tutkimuslaitoksen (GTK) pääjohtaja Mika Nykänen Lännen Medialle.
– Tämän avulla voitaisiin tunnistaa esimerkiksi se, onko koboltti tuotettu epämääräisesti Kongossa vai kestävällä tavalla Suomessa.
Asiaa selvittävä VTT:n, GTK:n ja useiden muiden tahojen muodostama BATTTRACE -konsortio sai tällä viikolla Business Finlandilta rahoituksen lähes kuuden miljoonan euron hankkeeseensa. Akkumetallien jäljitettävyyttä koskevasta tutkimusosuudesta vastaa GTK.
Kestävyyskysymykset ovat yhä tärkeämpiä
Sähköautotuotanto ja yhteiskunnan muu sähköistäminen lisäävät akkujen kysyntää koko ajan. Samalla kestävyyskysymysten rooli tulee yhä tärkeämmäksi.
Tutkimuskonsortiossa mukana olevan Suomen Malmijalostus Oy:n teknologiajohtaja Jani Kiuru huomauttaa, että sähköautojen valmistajat ovat hyvin kiinnostuneita akkumineraalien alkuperästä.
– Toiseksi poliittiset päättäjät asettavat muun muassa EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa odotuksia sille, että Euroopassa käytettäisiin vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita, Kiuru huomauttaa yhtiön tiedotteessa.
Suomen Malmijalostus on kaivos- ja akkutoimialan arvon nostamiseen keskittyvä valtion erityistehtäväyhtiö.
Alkuaineiden tai yhdisteiden ominaisuuksiin perustuva sormenjälki mahdollistaisi parhaimmillaan esimerkiksi eri maantieteellisiltä alueilta louhittujen mineraalien erottamisen toisistaan lopputuotteessa asti ja jopa sen jälkeen, kun ne on jo kierrätetty.
Toisaalta sormenjälki voisi kertoa myös kierrätysraaka-aineen osuuden tuotteessa.
Tämä olisi suuri parannus nykytilanteeseen, sillä esimerkiksi asiakirjoihin tai tarkastuksiin perustuva jäljittäminen on altis väärinkäytöksille.
– Tällä hetkellä jäljitettävyyttä on hyvin vaikea tehdä, sanoo yksikön päällikkö Pasi Heino GTK:sta.
Etua haetaan nimenomaan suomalaiselle akkuklusterille
Eurooppaan tuodaan nykyisin erittäin paljon akkuja ja niiden raaka-aineita muista maanosista. Sormenjälki voisi parantaa alkuperävalvontaa, jossa hyvin oleellisia ovat ihmisoikeuksien lisäksi ympäristökysymykset.
– Jäljitettävyys haastaa kaivos- ja akkuteollisuuden toimimaan yhä vastuullisemmin, sillä se lisää läpinäkyvyyttä, Kiuru toteaa.
GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka oleellinen tehtävä on tukea investointeja Suomeen. Materiaalien jäljitettävyydellä yritetään edistää erityisesti kestävän kaivosteollisuuden asemaa.
– Uskomme, että se voisi luoda kilpailuetua nimenomaan suomalaiselle tuotannolle ja teknologialle, Nykänen sanoo.
Suomalaista kaivosteollisuutta pidetään huomattavasti kestävämpänä kuin esimerkiksi aasialaista tai afrikkalaista.
Menetelmät voivat toimia muillakin aloilla
Millaiset akkumateriaalien ominaisuudet sitten ovat luotettavia sormenjälkiä? Tässä vaiheessa tästä voi esittää vasta arvailuja.
– Projekti on aloitettu juuri siksi, että tutkitaan onko materiaaleissa tunnistettavia komponentteja, mitkä menetelmät mahdollisesti soveltuvat ja kauanko sormenjälki säilyy, Heino sanoo.
Vaikka BATTrace keskittyy akkuklusteriin, se voi avata mahdollisuuksia läpinäkyvämpiin tuotantoketjuihin muillekin aloille. Yksi esimerkki voisi olla uraanipolttoaineen alkuperä ja sen kestävyyskriteerit.
– Menetelmät toimivat mahdollisesti muillekin kuin akkumineraaleille, Heino vahvistaa.
Jos tavoitteet toteutuvat, eri materiaaleille voitaisiin Nykäsen mukaan luoda selkeä, sormenjälkeen perustuva sertifiointijärjestelmä.
– Se ennaltaehkäisisi väärinkäytöksiä ja voisi tukea hyvää kansainvälistä kauppatapaa.
BATTTRACE -tutkimushanke
BATTRACE -tutkimushanke selvittää akkumetallien ja -mineraalien jäljitettävyyden menetelmiä sekä kestävämpää tuotantoteknologiaa.
Tutkimusosuus toteutetaan VTTssä ja GTK:ssa vuosina 2020-2023.
Teollisuudesta konsortiossa ovat mukana Suomen Malmijalostus, Keliber, Outotec, Valmet Automaatio, Latitude66, Fennoscandian Resources sekä Mawson.
Teollinen käyttöönotto ja pilotointi on tarkoitus tehdä vuosina yhteiseurooppalaisessa IPCEI-projektissa.
Koko hankkeen kustannukset ovat noin 5,8 miljoonaa euroa, josta tutkimuksen osuus on 2,7 ja teollisen osuuden noin 3,1 miljoonaa.
Business Finland teki hankkeen rahoituksesta myönteisen päätöksen tällä viikolla.
Rahoitusinstrumentti on kansainvälistä tutkimus- ja yritysyhteistyötä kannustava Co-Innovation -rahoitus, jossa Business Finlandin rahoitusosuus on 70 prosenttia.
Rahoitustaho tarkoittaa, että hankkeen yksi merkittävä tavoite on synnyttää vientituote esimerkiksi muualle Eurooppaan.
Tähän pyritään noin vuonna 2026.