Olet työkaverisi kanssa kahvitauolla, kun hän nappaa sinut yllättäen niskalenkkiin. No eipä hätää, hätistät kaverin kimpustasi napakalla kyynärpääiskulla kylkiluiden väliin. Sen jälkeen voitkin jatkaa kahvin juontia ja jutustelua.
Normi työpäivä teillä? No, ei meilläkään.
Sen sijaan yläkoulujen käytävillä tätä voi hyvinkin nähdä.
–Niin yleistä, ettei semmoiseen kiinnitä edes huomiota. Yleensä se on vitsiä. Kyllä sen huomaa, jos se on jotain muuta, oikeaa väkivaltaa, toteaa Kemin Syväkankaan 9C-luokalla opiskeleva Joni Vuorisalo .
Voiko leikkimielinen nahistelu täyttää rikoksen tunnusmerkit? Entäpä koulukiusaaminen tai pilkkaavan kuvan postaaminen suljettuun Whatsapp -ryhmään?
Muun muassa näitä asioita voi tiedustella Rikosuhripäivystyksestä. Meri-Lapissa on aloitettu RIKU:n kouluvierailujen pilotointi, jossa RIKU:n vapaaehtoiset vierailevat kouluissa kertomassa heidän toiminnastaan ja vastikään vapaaehtoiset vierailivat Syväkankaan koulullakin.
–Asiat olivat tuttuja, mutta ei rikosasioista kyllä muuten paljon puhuta, pohtii yhdeksäsluokkalainen Janni Onkalo .
Rikosuhripäivystyksen nuorten hankkeen projektisuunnittelija Jenni Kreivi kertoo, että nuoret kohtaavat rikoksia enemmän kuin aikuiset.
Nuoret voivat joutua esimerkiksi seksuaalirikoksen, pahoinpitelyn tai ilkivallan uhriksi. Yleinen rikos on sellainen, jossa nuori joutuu toisen nuoren väkivallan kohteeksi.
Sosiaalinen media näkyy myös tilastoissa: somessa tapahtuu esimerkiksi kunnianloukkauksia.
–On tärkeää, että nuoret saavat tietoa rikosasioista. Haluamme rohkaista nuoria puhumaan rikosasioista ja hakemaan apua, Kreivi kertoo.
Usein nuoret ottavat Rikosuhripäivystykseen yhteyttä internet-sivujen chat-palvelun kautta. Nimettömänä voi olla mukavampi keskustella kipeistäkin asioista ja kirjoittamalla itsensä ilmaiseminen on joskus helpompaa.
–Usein nuoret – ja aikuisetkaan – eivät tiedä täyttääkö koettu asia rikoksen tunnusmerkit. Annamme apua rikoksen tunnistamisessa ja rohkaisemme viemään asiaa eteenpäin, Kreivi kertoo.
Rikosuhripäivystyksen tukihenkilö antaa keskustelutukea, mutta hän voi myös lähteä rikoksen uhrin kanssa tekemään rikosilmoitusta ja lähteä mukaan oikeudenkäyntiin tueksi. Tukihenkilön kanssa voi keskustella myös silloin, jos joku läheinen tai ystävä on joutunut rikoksen uhriksi.
Kaikki vapaaehtoiset koulutetaan tehtävään, jossa joskus ollaan tekemisissä rankkojen kokemusten kanssa.
–Jos ihminen on joutunut kokemaan rankkoja asioita ja selvinnyt niistä, niin kyllä minä jaksan heitä kuunnella, toteaa kaksi vuotta RIKU:n vapaaehtoistyöntekijänä ollut Nina.
RIKU - Rikosuhripäivystys
Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla tukipalveluita.
RIKU osallistuu rikoksen uhrin asemaa parantavien työryhmien työhön yhdessä viranomaisten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Tukipalveluiden osalta RIKU tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Se auttaa rikoksen uhria toimimaan oikeuksiensa mukaisesti ja tukee hänen selviytymistään rikoskokemuksesta.