Suomen sosiaaliturvajärjestelmän uudistus valmistellaan valtionhallinnossa jo nyt, jotta hallitusneuvotteluissa puolueille olisi tarjolla kättä pidempää.
Valtaosa Suomen puolueista on todennut, että sosiaaliturvan eli sotun uudistus on ensi eduskuntakauden merkittävimpiä lainsäädäntöhankkeita. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi tämän viimeksi syyskuussa.
Tänä vuonna moni puolue onkin jo esitellyt omia linjauksiaan suomalaista sosiaaliturvan päivittämiselle.
Sotu-uudistusta on valmisteltu myös virkamiesten johdolla. Keskustan valtiosihteerin Paula Lehtomäen vetämän Toimi-hankkeen johdolla on toistaiseksi saatu muotoiltu kolme vaihtoehtoa, joiden mukaan sosiaaliturvaa voisi paketoida uusiksi.
Eroja mallien välillä tulee muun muassa siitä, painotetaanko tuensaannissa perheitä vai yksittäisiä ihmisiä, kuinpa paljon tulotasot vaikuttavat etuuksien määriin ja ovatko etuudet vastikkeellisia vai eivät.
Vastikkeellisuus tarkoittaa käytännössä sitä, miten aktiivinen kansalaisen täytyy olla saadakseen rahaa tai ylläpitääkseen tuen tason ennallaan.
Lehtomäen mukaan valmistelussa on lähdetty liikkeelle siitä, että sotu-uudistus olisi tehty Suomessa vuonna 2030.
– Jos sosiaaliturvan kokonaisuudistus päätettäisiin toteuttaa, niin pääsisimme ripeästi liikkeelle, hän sanoo.
"Monimutkainen lainsäädäntökokonaisuus"
Sosiaaliturvan uudistus on Suomessa miljardiluokan mullistus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan Suomen sosiaaliturvan menot olivat vuonna 2016 yli 69 miljardia euroa, ja Kansaneläkelaitoksen eli Kelan vastuulla olevien etuuksien menot olivat yli 15 miljardia euroa viime vuonna. Suurin kuluerä tulee eläkkeistä.
Muutoksen koko selittää, miksi sitä varten on varattu yli vuosikymmen aikaa. Lehtomäen mukaan yhdessä hallituskaudessa pystytään päättämään päälinjauksista, joilla uudistus tehdään.
– Olemme ottaneet tässä noin 10 vuoden aikajänteen, koska tässä on kaikkiaan niin monimutkainen lainsäädäntökokonaisuus. Lisäksi, kun puhutaan ihmisten sosiaaliturvasta, niin muutokset eivät voi astua voimaan ihan yllättäen, sanoo Lehtomäki.
Tällä hetkellä yksimielisyyttä puolueiden kesken on lähinnä siitä, että pirstaleiseksi koettu sosiaaliturvajärjestelmä pitäisi Suomessa päivittää. Sotu-mallivaihtoehtoja ohjaavassa seurantaryhmässä istuu silti edustaja jokaisesta eduskuntapuolueesta esittämässä kantansa valmisteluun.
Parlamentaarinen valmistelu ei kuitenkaan tarkoita, että puolueet olisivat hallitusneuvotteluissa ryhmän valmistelevien mallien takana.
Ajattelutapa uusiksi
Säästöt eivät projektipäällikkö Liisa Heinämäen mukaan ole olleet mielessä, kun sotu-uudistusta raamitetaan. Valtiontalouden kehitys on kuitenkin asettanut työlle pohjan. Ensisijaisesti uudistuksessa ajatellaan sitä, miten koko etuusjärjestelmä on Suomessa rakennettu.
– Meidän ei pidä ajatella, että sosiaaliturva on jotain, millä korjataan niitä epäonnisia tilanteita, joihin ihmiset ovat joutuneet, sanoo Heinämäki.
Näitä pohditaan
Toimi-hankkeessa on parhaillaan valmistelussa kolme erilaista mallia, jolla sosiaaliturvaa voisi Suomessa uudistaa.
1. Perhevetoisessa ja yksinkertaistetussa mallissa yhdistettäisiin esimerkiksi työmarkkinatuki ja toimeentulotuen perusosa yhteen. Tuen määrä laskisi sitä mukaa, kun kotitalouden tulot kasvavat. Etuuden suuruuteen vaikuttaisi se, onko henkilö käytettävissä työllistämistoimia varten vai ei.
2. Työllisyyden vahvistamiseen tähtäävässä mallissa keskitytään niihin toimiin, jotka vähentävät työttömyyttä. Muun muassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa laskettaisiin nykytasosta.
3. Yksilökohtaisessa sosiaaliturvan mallissa annettaisiin esimerkiksi vastikkeetta noin 350 euron suuruinen tuki, jota verotus leikkaisi tulojen kasvaessa. Oikeus muihin sosiaalietuuksiin säilyisi, ja tasoa nousisi "hyötytyöhön" osallistumisesta.