Kolumni

Miksi nuorten pitää mennä pilaamaan oma ihonsa mokomilla tuherruksilla?

-
Kuva: Pekka Aho

Lausahdukset sä näytät ihan vankikarkurilta tai jengiläiseltä sekä ethän sä mistään töitä tuu saamaan noiden takia ovat yleisimpiä mielipiteitä tatuoiduista ihmisistä. Oman ihon tuhriminen ja pilaaminen musteella on monien mielestä älytöntä touhua.

Harmillisen usein tatuoinnit jaksetaan yhdistää vankila- ja jengikulttuuriin, missä tatuoinnit olivat yleensä merkki kovuudesta ja kunnioituksesta.

Näitä tatuoinneista koituvia ennakkoluuloja joutuu kohtaamaan useimmiten sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla. Keskustelua herättää esimerkiksi se, kuinka tatuoinnit antavat ihmisistä häijymmän ja pelottavamman kuvan kuin he oikeasti ovat.

Koska tatuoinnit ovat aikoinaan kuuluneet vain rikollisille, leimataan tatuoitu ihminen melkeinpä aina huono-osaiseksi ja yhteiskunnan elätiksi. Se, että näytät ulospäin rajummalta tatuointiesi takia, kerää paheksuvia katseita ympärillesi.

Itseäni tatuoinnit ovat aina kiehtoneet, vaikka tatuointeja varjostavat ennakkoluulot. Monet ajattelevat niiden olevan esimerkiksi rumia ja turhia. Kehittelen jatkuvasti ideoita tatuoinneista, jotka haluaisin tulevaisuudessa toteuttaa.

Se, että näytät ulospäin rajummalta tatuointiesi takia, kerää paheksuvia katseita ympärillesi.

Eniten minua viehättävät hyvin minimalistiset ja yksinkertaiset kuvat, jotka voi toteuttaa hyvin ohuella ja tarkalla viivalla.

Tähän mennessä olen ehtinyt ottaa kaksi tatuointia. Ensimmäinen tatuointi symboloi siskoni ja minun välistä sisarussuhdetta. Sen vuoksi se on minulle hyvin tärkeä.

Toinen tatuointini sai innoituksen pinterestistä löytyneestä kuvasta, jonka sitten päätin ottaa myös itselleni. Sillä ei sen kummempaa merkitystä ole, eikä mielestäni kaikilla tatuoinneilla tarvitsekaan olla.

Kunhan se miellyttää omaa silmää ja parhaimmassa tapauksessa nostaa itsetuntoa.

En vielä kertaakaan ole saanut kuulla pahaa sanaa tatuoinneistani. Useimmiten kaikkia kiinnostaa, mikä merkitys niillä on minulle ja miksi ikinä halusin ottaa ne. Jotkut jaksavat silti aina muistuttaa siitä, että mitä jos kyllästyn tai alan katumaan ottamiani tatuointeja.

En kuitenkaan halua ajatella, miten vanhana ja rupsahtaneena tatuointini saattavat olla pilalla.

En myöskään viitsi ajatella liikaa, että onko tatuointi sellainen, jota pystyn koko ikäni katsella.

Mielestäni liika pohdiskelu tatuointien ottamisesta kasvattaa vain entisestään kynnystä ottaa mieluisa leima itselle. Se, että tatuointisi on jotenkin merkityksellinen tai tärkeä itsellesi, riittää.

Kirjoittaja ei tahdo surkutella sitä, että otetut tatuoinnit alkaisivat kaduttamaan tai menisivät pilalle pitkällä aikavälillä.