Suomalaisella koripallolla menee paremmin kuin koskaan. Susijengi on iso ilmiö ja puheenaihe, nuoria pelaajia siirtyy ennätysmäärä laadukkaisiin jenkkiyliopistoihin ja juniorimaajoukkueiden menestys on ollut noususuunnassa.
Kotimaan pääsarja Korisliiga ei ole kuitenkaan päässyt mukaan imuun. Seurojen budjetit, yleisömäärät ja muut keskeiset tunnusluvut ovat pysyneet suurin piirtein entisellä tasollaan. Miksi?
Merkittävä kehityksen hidaste liittyy olosuhteisiin. Korisliigan otteluita pelataan vuosikymmeniä vanhoissa, ahtaissa liikuntasaleissa. Niissä voi pelata koripalloa, muttei tehdä viihdebisnestä.
Iso ansio koripallon EM-kisojen poikkeuksellisesta katsojaelämyksestä oli Helsingin Areenan nykyaikaisilla mahdollisuuksilla.
–Korisliigan runkosarjan otteluissa istumapaikkojen täyttöaste oli viime kaudella 82 prosenttia. Kasvupotentiaali nykyisissä olosuhteissa on hyvin pieni, Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm sanoo.
Jääkiekkoliiga on Suomessa ainoa, joka operoi ajanmukaisissa tiloissa. Se kuoriikin kermat päältä yritysasiakkaista tulevista rahavirroista.
Joensuun Kataja on pelannut ratkaisuotteluitaan jäähallissa. Se on kuitenkin vain tekohengitystä.
–Jäähalliottelut eivät ole kestävä ratkaisu, koska meillä on parhaimmillaan kolme kotiottelua viikossa. Emme voi varata Joensuun jäähallia koko viikoksi. Suomeen tarvitaan ehdottomasti kunnon palloiluhalleja, Katajan toiminnanjohtaja Riku Tapio painottaa.
Onko uudesta hallikannasta puhuminen realismia edes keskipitkällä aikavälillä?
–Halleja pitää suunnitella yhdessä muiden palloilulajien kanssa. Jollain aikataululla on mahdollista, että nykyaikaiset olosuhteet ovat koripallossa liigalisenssin ehto. Ennen kuin liitto voi vaatia, meidän pitää kuitenkin antaa työkaluja näiden hankkeiden tueksi. Liitto voi auttaa lobbaamisessa ja konseptin luomisessa: rahoituslaskelmien tekemisessä, avustusten hakemisessa ja rakentamiseen liittyvissä asioissa, Westerholm visioi.