1. Yrittäjä toi uusia joulukuusia kävelykadulle
Luksusmatkailuyrittäjä Janne Honkanen toimitti Koskikadulle omin varoin lähes sata kuusta joulukuun alussa. Hän käytti tempaukseen tuhansia euroja rahaa.
Rovaniemen kehitys oli aiemmin virittänyt Koskikadun katuvaloihin kuusia koristeeksi. Honkasen mukaan kuuset olivat kuitenkin laihanpuoleisia ja herättivät turisteissa hilpeyttä.
2. Nelostien remontti valmistui etuajassa odotettua halvemmalla
Nelostien perusparannukseen Rovaniemen kohdalla oli budjetoitu 25 miljoonaa euroa, mutta rahaa kului vain 23 miljoonaa. Urakalle ei ollut tarkkaa kustannusarvioita, kun sille haettiin valtion rahoitusta. Säästöä tuli myös maarakennuskustannusindeksistä. Indeksi painui alas koko urakan ajan, mikä on poikkeuksellista, kertoi Liikenneviraston projektipäällikkö Keijo Heikkilä marraskuussa.
Lisäksi remontti eteni ripeästi. Väylät avattiin liikenteelle puoli vuotta suunniteltua aiemmin. Suurin syy oli urakoitsijan Graniittirakennus Kallio Oy:n halu aloittaa työt suurella volyymilla, Heikkilä kommentoi.
3. Ounasvaaralle valmistui kauan kaivattu skeittiparkki
Skeittarit saivat kauan kaipaamansa uuden harrastuspaikan, kun Ounasvaaralle valmistui betoninen skeittiparkki elokuussa kaupungin ja Santasportin yhteistyönä.
Rovaniemen nuorten skeittareiden puheenjohtaja Petri Kuusela kehui parkkia tuoreeltaan erittäin onnistuneeksi. Skeittareiden mielipiteet otettiin hänen mukaansa hyvin huomioon niin suunnittelussa kuin urakoitsijan valinnassakin.
Skeittarit toivoivat uutta betonista parkkia huonoon kuntoon päässeen, puusta ja vanerista rakennetun Antinpuiston parkin tilalle.
4. Kansainväliset suurmarkkinat rantautuivat Rovaniemelle
Kansainväliset suurmarkkinat saapuivat Rovaniemelle ensi kertaa syyskuussa 2016. Nelipäiväiset markkinat veti kaupungissa yli 75 000 kävijää. Rovaniemen Kehitys Oy näki paljon vaivaa sen eteen, että markkinat saadaan kaupunkiin, markkinoiden järjestäjän Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy:n toiminnanjohtajan Ari Kallas totesi markkinoiden jälkeen.
Markkinoiden idea on tuoda eri maiden ja maakuntien erikoistuotteet esille niin, että niitä esittelevät ja myyvät alkuperäiset valmistajat tai tuottajat. Ne rantautuvat Rovaniemelle myös 7.–10. syyskuuta 2017.
5. Kansanliike nosti esiin kulttuurin tilatarpeet
Pro Rovaniemi -liike nosti esiin kaupungin kulttuuritoimijoiden tilatarpeet, kun se marssi kaupungintalolle toukokuussa. Jopa kymmenet rovaniemeläiset taiteilijat ja kulttuuriharrastajat menettivät kuluneen vuoden aikana työ- ja harrastustilansa, kun Valistustalo purettiin ja nukketeatteriväki jätti rautatieläisten talon.
Kansanliike esitti kaupunginvaltuustolle, että Ounaskosken koulusta tehtäisiin Mahdollisuuksien talo työ- ja esitystiloiksi kulttuurialojen toimijoille kuten kuvataiteilijoille, teatterintekijöille ja muusikoille.
Kaupunki avasi liikkeen innoittamana nettisivuilleen kyselyn kulttuuritoimijoiden tilatarpeista.
6. Vanhemmat taistelivat erityislasten oikeuksista
Joukko vanhempia taisteli Tuija Laineen ja Pia Ylisuvannon johdolla erityislastensa oikeuksien puolesta.
Yli kolmenkymmenen erityislapsiperheen ja kaupungin yhteisessä hankkeessa kehitettiin vammaisille aikuistuville nuorille juuri heidän tarpeisiinsa sopivaa pysyvää kotia. Rauhalliselle asuinalueelle valmistui perheiden toiveiden mukaan toteutettu hoitokoti Kevätportti.
Sitten kaupunki päätti kilpailuttaa tehostetun asumisen palvelut ilman omaisten osallistamista kilpailutuksen hankintatyöryhmässä. Kilpailutuksen voitti Caritas Palvelut Oy:n iso hoivayksikkö, joka valmistuu keskustaan ensi vuonna. Nuoria joutui pakkomuuton eteen, mutta viiden nuoren vanhemmat lähtivät taisteluun lastensa puolesta.
Lokakuussa kaupungin perusturvajaosto päätti, että Kevätportin nuorten ei tarvitse muuttaa uuteen hoivayksikköön. He saavat asua valitsemassaan kodissa, josta maksavat itse vuokraa. Kaupunki kustantaa sinne heidän tarvitsemansa hoivan.
7. Yhteinen valitus toi hyvityksiä omakotirakentajille
Omakotirakentajien puuhamies Antti Vaarala-Sarajärvi toimitti alkuvuodesta kaupungille omakotirakentajien yhteisen oikaisuvaatimuksen epäoikeudenmukaisista vesihuoltoliittymien kustannuksista. Sen seurauksena kaupunki päätti hyvittää omakotirakentajille viime ja tämän vuoden hintojen erotuksen. 16 rakentajaa saa kaupungilta takaisin 2 804,63–5 480 euroa.
Rakentajilta ruvettiin vuonna 2015 perimään vesi-, viemäri- ja hulavesiliittymistä erikseen liittymämaksu ja lisäksi rakentamiskustannukset. Ne määriteltiin kullekin alueelle vesihuollon todellisten rakentamiskustannusten mukaan. Omakotitalon liittymien hinta saattoi nousta yli 13 000 euroon. Napapiirin vesi muutti hinnoittelua huhtikuun alussa. Siitä asti omakotitalon vesiliittymät ovat maksaneet kaikille 8 680 euroa.
Äänestä suosikkiasi! Voit äänestää joko jotakin toimituksen ehdotuksista tai esittää jotakin muuta tekoa vuoden varrelta.
Äänestysaikaa on keskiviikkoon 11. tammikuuta asti.