Julkisen sanan neuvoston (JSN) mukaan lain tai salassapitomääräyksen rikkominen voi tulla toimittajalle kysymykseen poikkeustapauksissa, jos kyse on yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon hankkimisesta ja julkaisemisesta. Toimittajien on kuitenkin harkittava tarkkaan, mikäli näin aiotaan tehdä.
Neuvosto kertoi linjauksestaan torstaina julkaistussa kannanotossa. Kannanottoa ei ole tarkoitettu ohjeeksi toimittajille. Sen sijaan sen tavoitteena on avata suurelle yleisölle sitä, miksi tiedotusvälineet toimivat, kuten toimivat.
JSN lähtee kannanotossaan siitä, että lehdistönvapautta ei ole tarkoitettu turvaamaan niinkään toimittajien oikeuksia kuin kansalaisten oikeutta saada luotettavaa tietoa.
Merkittävät tiedot taas voivat kertoa esimerkiksi vallan väärinkäytöstä, korruptiosta, terveys- tai ympäristöhaitan aiheuttamisesta tai jonkun epäinhimillisestä kohtelusta.
– Erilaiset asiakirjojen salassapitomerkinnät, kuten leimat, embargot ja luottamuksellisuuslauselmat, voivat olla viite siitä, että tiedon julkaisemisessa on noudatettava erityistä harkintaa. Journalistin ohjeiden näkökulmasta pelkät merkinnät eivät kuitenkaan sido toimittajia, kannanotossa sanotaan.
Jännitettä tarvitaan
Neuvosto perustelee kantaansa sillä, että demokratiassa lehdistönvapauden ja vallankäytön suhteen kuuluu olla jännitteinen. Yksi toimittajien tehtävä on huolehtia yhteiskunnallisen vallankäytön läpinäkyvyydestä ja julkaista myös asioita, joiden julkaisun joku haluaisi estää.
Alkusysäyksensä kannanoton tekeminen sai viime joulukuussa, kun Helsingin Sanomat julkaisi jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta käyttäen lähteenä salaiseksi merkittyjä asiakirjoja. Uutisoinnista syntyi vilkas keskustelu, ja tammikuussa JSN kertoi ryhtyvänsä laatimaan kannanottoa. Kannanotto ei kuitenkaan käsittele kyseistä artikkelia, vaan sitä yleisemmän tason kysymyksiä.
JSN:n mukaan kannanotto ja sananvapauden merkityksen selventäminen ovat tärkeitä myös siksi, että sanan- ja lehdistönvapaudet ovat heikentyneet monissa Euroopan maissa viime vuosina.