Martti Lappi kirjoittaa (LK 28.8.) ansiokkaasti elämän tarkoituksesta. Hän toteaa: ”Kuten viisaammat ovat sanoneet, kaikella on tarkoitus, mutta mikä ja kenelle?”
Nämä sanojat eivät ole tarpeeksi viisaita, sillä lähes kaikki maailmankaikkeudet tapahtumat tapahtuvat ilman tarkoitusta ja ovat seurausta edellisistä tapahtumista. Me ihmiset ja eräät muut korkeamman aivotoiminnan omaavat eläinlajit teemme asioita, joilla on tietty tarkoitus. Varsinkin ihmiset tekevät lähes kaikki tekemisensä tietyn ennalta – joskus paremmin joskus huonommin – asetetun tarkoituksen mukaisesti.
Olemme voimakkaasti sitoutuneet tarkoitukselliseen tekemiseen ja tarkoitus on aina joko meidän itsemme tai jonkun muun asettama. Siksi haemme usein kaikille tapahtumille tarkoitusta. Se on meille hyvin voimakas ajattelun ominaisuus. Emme tahdo oikein ymmärtää tarkoituksettomia tapahtumia.
Kun luemme tavalliselle lukijakunnalle tarkoitettuja tieteen ammattilaisten kirjoituksia esimerkiksi evoluution tapahtumista, törmäämme siihen, että he esittävät jonkin evoluution tuloksen sellaiseksi kuin sillä olisi jokin tarkoitus. En usko, että he ajattelevat näin, vaan he yrittävät joskus liikaakin popularisoida kirjoituksiaan.
Evoluutiolla ei ole tarkoitusta, vaan se on sokea. Sattumanvaraiset mutaatiot muuttavat lajia silloin, kun mutaation aiheuttama muutos yksilössä suosii niiden parempaa mahdollisuutta jatkaa sukua.
Palatkaamme elämän tarkoitukseen. Tarkoituksella on oltava tarkoituksen asettaja. Kuka olisi asettanut elämän synnylle, yllä pitämiselle ja jatkumiselle tarkoituksen?
Pohtiessamme tätä kysymystä päädymme kysymykseen jonkin korkeamman voiman olemassa olosta, joka on asettanut elämälle tietyn tarkoituksen. Onko elämä koeviljelmä vai huvin vuoksi tehty vai palveleeko se jonkin kasvatettavan lajin tavoitteita? Miksi näin olisi? Miksi tämä korkeampi voima asettaisi päämääräksi jonkin lajin ylivertaisuuden ja kuolemattomuuden sen sielulle?
Jos emme usko korkeamman voiman olemassaoloon, voimme todeta, että elämällä ei ole sen ulkopuolelta asetettua tarkoitusta.
Evoluutiotapahtumien popularisoijien mukaisesti voisimme ehkä todeta elämän tarkoitukseksi elämän jatkamisen. Tämäkin on vain ajatuksissamme asetettu tarkoitus eikä tarkoitus sinällään ilman oman aivotoimintamme tulosta.