Imettäminen ja koordinoiminen ovat keskenään kaukaisia käsitteitä. Yhdistettynä niistä syntyy kuitenkin imetyskoordinaattori. Sellainen on aloittanut syyskuussa työnsä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa THL:ssa.
Ensimmäinen kansallinen imetyskoordinaattori on Riikka Ikonen.
Tiedotteen mukaan hänen tehtävänään on "suunnitella uuteen sote-palvelukokonaisuuteen toimiva, näyttöön perustuva ja perheitä lähellä oleva imetysohjauksen palvelurakenne yhteistyössä alueellisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa."
Lisäksi "tärkeää on luoda kansalliset seurantaindikaattorit imetyksen yleisyydestä ja palvelujärjestelmän kyvystä vastata perheiden ohjaustarpeisiin."
Suomi jäänyt imetyksessä muista jälkeen
Vähän selvemmäksi asia tulee perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) kolumnista. Hän nimitti imetyskoordinaattorin tehtäväänsä.
Saarikon mukaan Suomi on jäänyt syystä tai toisesta kauas kansallisista ja kansainvälisistä imetyssuosituksista. Erityisesti tämä koskee täysimetyksen kestoa.
Ministeri kirjoittaa suomalaisten naisten kuitenkin haluavan imettää. Äidinmaito on vastasyntyneelle luonnollista ja parasta mahdollista ravintoa. Se sisältää kaikki välttämättömät vitamiinit ja vasta-aineet.
Saarikon mielestä tuoreet äidit tarvitsevat imetykseen ainoastaan tukea sekä konkreettista apua: "Miten vauva saa hyvän otteen ja imetys lähtee käyntiin. Alun jälkeen haasteena on tukea täysimetyksen toteutumista 4-6 kuukauteen saakka."
Suomi tähtää imetyksen kärkimaaksi
Kansallisessa imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa vuosille 2018-2022 Suomi on asettanut tavoitteekseen nousta imetyksen kärkimaaksi.
Tavoitteeseen yltäminen on yksi uuden koordinaattorin päähaasteista.
Ministeri Annika Saarikon mukaan imetysohjauksen laatu ja saatavuus vaihtelee nyt liikaa alueittain. Kaikilla alueilla ei pystytä vastaamaan perheiden tarpeeseen saada vaativaa imetysohjausta esimerkiksi imetyspoliklinikoilla.