Ammattiyhdistysliikkeessä ei uskota, että niin sanotut pakkolait tulisivat voimaan.
Pakkolakipaketilla tarkoitetaan hallituksen aikeita viedä yksipuolisesti lakiin ylärajat sille, mitä työehtosopimuksissa voidaan sopia, jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopuun kilpailukykyloikan mahdollistamista toimista.
Lakimuutoksella tavoitellaan viiden prosentin parannusta yritysten kustannuskilpailukykyyn.
Lännen Media kysyi palkansaajajärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan keskeisiltä päättäjiltä, uskovatko he, että hallituksen pakkolait tulevat lopulta voimaan. Kyselyyn vastasi 206 päättäjää, ja heistä 69 prosenttia ei usko, että pakkolait tulisivat voimaan.
Tässä kaikki vastaukset:
- Toivon, ettei niin käy, koska sillä ei olisi todellakaan kilpailukykyä parantava vaikutus, toisin kuin ministerit itsepäisesti väittävät! Jos/kun hallitus ei halua yhdessä sopia mitään, vaan sanella, se vain vahvistaa sitä käsitystä, joka tässä kaikessa paistaa läpi, että yleissitovat sopimukset ja ay-liike halutaan lopettaa. Jostain ihmeen syystä kaikki ongelmat ovat taas ay-liikkeen syytä. Meidän mielestämme lakien pitäisi turvata minimi, pakkolaeissa määrätään maksimi. Laki ei enää tuo turvaa, vaan heikentää yksilön pärjäämistä. Mikä hallitus suunnittelee omille kansalaisilleen tällaisia lakeja? kysyy Taina Karrikka, Metalliliiton liittohallituksen jäsen.
- Hallitus joutuu perumaan järjettömän hankkeensa kovan painostuksen alla. Arvioin, että myös hallituspuolueiden sisällä nousee vastarintaa pakkolakeja vastaan. Jos hallitus ei peru pakkolakeja, niiden voimaantulon estää se, että ne ovat sekä perustuslain että kansainvälisen oikeuden vastaisia, kirjoittaa JHL:n toimialajohtaja, Teija Asara-Laaksonen.
- Nykyinen hallitus on tietämättömyydellään työmarkkinoista aiheuttanut Suomeen tilanteen, joka on erittäin räjähdysaltis. Hallituksen esitys eduskunnalle on saanut lausuntokierroksellaan kannatusta vain työnantajapuolelta, kirjoittaa Ammattiliitto Pron hallituksen jäsen Tarja Lehto.
- Hallitus toimi oikein aloittaessaan jo edellisiltä hallituksilta odotetun, välttämättömän julkisen talouden ja yritysten kuntokuurin, mutta pelisilmässä olisi hiomista. Tosin ymmärrän haasteen ja pakottavan tarpeen tehdä ratkaisuja työmarkkinajärjestöjen epäonnistuttua kerta toisensa jälkeen korvaavien sopimusten neuvottelemisessa. Eihän tässä voi kuin toivoa viisautta, jaksamista ja kärsivällisyyttä. Suomi ja suomalainen yrityskenttä ansaitsevat vakauttavan sopimuksen ja toiminnan kehittämisrauhan, arvioi Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää.
Katso kaikki vapaat kommentit (pdf):