Roavvenjárgga sámi searvi Mii rs. evttoha sámegiel digitálasátnegirjji buvttadeami. Searvi lea sádden álgaga áššis Suoma sámediggái.
- Mii-searvvi mielas dál lea boahtán áigi ovddidit sámi-suoma-sámi digisátnegirjji. Das lea ávki buot sápmelaččaide ja davvisámegiela geavaheddjiide. Mii-searvi váillaha viiddes digitála sátnegirjji ja evttoha ahte sámediggi ovddida ja gávdná vugiid almmuhit davvisámegiela sámi-suoma-sámi -digisátnegirjji, čállá ságadoalli Piia Nuorgam searvvi álgagis.
Álgaga nubbi vuolláičálli lea Mii-searvvi čálli Outi Paadar. Mii-searvi evttoha, ahte digitála sátnegirji buvttaduvvo emeritusprofessor Pekka Sammallahti sátnegirjji vuođul.
- Sammallahti sámi-suoma -sátnegirjji lea almmuhuvvon jagis 1989. Girjji preanttus nogai jo 15 jagi dassái ja dan leamaš váttis gávdnat oastinláhkái. Danin leage buorre ahte Sámediggi válddii ođđa prentosiid sámi-suoma-sámi sátnegirjjis, álgagis čállet.
Liikká Mii-searvi váillaha viiddis digitála sátnegirjji. Searvi muittuhage, ahte Suopma lea erenoamáš viššal ovddidit digitálalaš bálvalusaid ja fálaldagaid.
- Measta juohkehaččas lea dán áigge dihtor ja dat lea kantuvrabargiid deháleamos bargoneavvu. Digitálalašvuohta lea šaddan árgabeaivi ja juste danin sámi-suoma-sámi sátnegirjji váilun lea čielga váilevašvuohta, Nuorgam dadjá.
- Sámegielat digisátnegirji galggašii leat seamma lunddolaš go dihtorspealut ja Facebook. Earenoamážit nuorat geavahit hui mielas digisátnegirjjiid, danin lea hui dehálaš ahte digisátnegirji šattašii lunddolaččat oassin árgabeaivvi.
Searvi oaidná, ahte neahtas galggalii gávdnot áigeguovdilis ja ollislaš davvisámegiela sátnegirji, dannego sámegiella ovdánan olles áigge.
- Davvisámegiella geavahuvvo eanemusat mediain, girjjiin jna ja danin dárbu viiddes sátnegirjái lea stuoris. Sátnegirjjis fidne dieđu sániid mearkkašumi, riektačállimis, sojaheamis, geavahanvugiin ja geavahanoktavuođain. Danin sátnegirji lea maid dehálaš rávagirji, Nuorgam dadjá.
Ehdotus digitaalisesta sanakirjasta
Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry. ehdottaa saamenkielisen digisanakirjan tuottamista. Yhdistys on lähettänyt aloitteen asiasta saamelaiskäräjille.
- Digitaalisuudesta on tullut arkipäivää ja on selkeä puute, ettei meillä ole digitaalista saame-suomi-saame sanakirjaa. Olisi erittäin tärkeää, että digitaalisesta sanakirjasta tulisi luonnollinen osa arkea, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Piia Nuorgam saamelaiskäräjille tehdyssä aloitteessa.