Migri toimii per­heen­yh­dis­tä­mi­sis­sä EU-tuo­mio­is­tui­men pää­tök­sen mukaan, vaikka edus­kun­ta ei ole vielä lakia muut­ta­nut­kaan

Suomen täytyy pelata perheenyhdistämiskäytäntöjen kanssa samojen sääntöjen mukaan kuin muissakin EU-maissa. Se kävi selväksi, kun EU-tuomioistuin päätti, että hakemusta käsitellään alaikäisen hakemuksena, jos turvapaikkaa on haettu alaikäisenä.

–Tuomioistuimen päätös otetaan huomioon kaikissa tulevissa päätöksissä, mutta aiemmin ratkaistuja hakemuksia ei oteta uudelleenkäsittelyyn, Maahanmuuttoviraston (Migri) ylitarkastaja Raisa Bernards summaa.

Migri alkoi soveltaa tuomioistuimen päätöstä välittömästi. Bernardsin mukaan EU-tuomioistuimen päätös on riittävä käytäntöjen muuttamiseen eikä Migrin tarvitse odottaa, että eduskunta tekisi virallisen päätöksen ulkomaalaislain muutoksesta.

Ensin pakolaisstatus, sitten hakemus

Yksin maahan tulleen, turvapaikkaa hakeneen alaikäisen vanhemmat ovat voineet hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella sen jälkeen, kun alaikäinen on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen.

Perheenyhdistämisprosessi pitää aloittaa kolmen kuukauden sisällä turvapaikan saamisesta. Perheenyhdistäminen vaatii siis pakolaisstatuksen.

Pakolaisstatus myönnetään myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ja kiintiöpakolaisille.

Vireillepano ratkaisevaa

Perheenyhdistämisoikeuksia on kiristetty useaan otteeseen vuoden 2010 jälkeen.

Ennen vuoden 2010 muutosta ratkaiseva asia perheenyhdistämisprosessissa oli perhesidehakemuksen vireillepano, nyt EU-tuomioistuimen päätöksen jälkeen turvapaikkahakemuksen vireillepano.

Kun eduskunta muutti lakia vuonna 2010, alaikäisten ja heidän perheidensä yhdistäminen muuttui vaikeammaksi.

Yhdeksän kuukauden odottelu

Joidenkin nuorten kohdalla hakemuksen käsittely venyi vuosien mittaiseksi ja he ehtivät täyttää 18, ennen kuin hakemusta oli käsitelty.

Bernardsin mukaan käsittelyajat eivät enää ole niin pitkiä. Hän lisää, ettei oleskelulupaa ole aiemminkaan voitu evätä, jos hakemuksen käsittely on viivästynyt hakijasta riippumattomasta syystä.

–Kansainvälistä suojelua saaneen perheenkokoajan huoltajan hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli viime vuonna noin yhdeksän kuukautta. Joissakin on mennyt kauemmin, Bernards sanoo.

Ei pelkkää hienosäätöä

Oleskelulupa- ja kansalaisuusasioihin erikoistunut asianajaja Ville Punto kiittelee EU-tuomioistuimen päätöstä.

–Päätös ei ole pelkkää hienosäätöä. Vaikka sillä ei välttämättä ole suurta merkitystä Suomessa, niin monessa muussa EU-maassa merkitys on suuri.

Punton mielestä alaikäisen pakolaisaseman saaneen mahdollisuus saada perhe Suomeen ei silti ole helppo. Eikä se johdu iästä.

Hän kertoo esimerkin asiakkaastaan, joka sai alaikäisenä pakolaisstatuksen. Hän ja vanhemmat hakivat perheenyhdistämistä, mutta Maahanmuuttovirasto päätti, ettei perhettä voi yhdistää.

Migri perusteli asiaa perhesiteiden katkeamisella, koska alaikäinen poika oli lähtenyt pakolaisleiriltä yksin. Punto kertoo, että muu perhe ei pystynyt lähtemään rankalle matkalle mukaan.

Lopulta pojalle myönnettiin Suomessa pakolaisstatus. Moni alaikäinen ei ole sitä saanut. Mutta sekään ei auttanut yhdistämään perhettä.

–Maahanmuuttovirastolla on rajaton harkintavalta hylätä hakemuksia. Perheen yhdistäminen yritetään estää myös yksin tulleilta lapsilta, Punto sanoo.