Nahkiaisen ylisiirtopyynti Isohaaran voimalan kupeesta alkaa 16.8., mutta nyt ennen näkemättömässä epävarmuudessa, kun Voimalohi Oy halusi kilpailuttaa pyynnin. Näin käy aina, kun ei tunne historiaa tai sen lisäksi itse haluaa kävellä sen yli ja päästä jonkin komean pöydän ääreen.
Isohaaran voimala sulki myös nahkiaiselta pääsyn Taivalkoskeen ja sen alapuolisille kutualueille ja tästä menetyksestä vesioikeuden toimitusmiehet lausuivat: "Nahkiaisen menetyksellä ei ole yleistä merkitystä varsinkin, kun sitä voidaan edelleen pyytää Isohaaran alapuolella, mutta menetys on kuitenkin merkittävä paikallinen kalatalousvahinko".
Vesiylioikeus ylenkatsoi paikallisten pyytäjien saaliit ja tuomitsi korvaukset 300 000 kappaleen vuosisaaliin mukaan.
Alapaakkolan kalastuskunta vaati korvausta alueen miljoonan nahkiaisen vuosisaaliin perusteella, jota valituksen muotovirheen vuoksi ei voitu saada.
Mutta Pohjolan Voiman toimitusjohtaja ja toistaiseksi ainoa voimayhtiöiden valtiomiestasoinen, Antti Koivuniemi, hyväksyi vaatimuksen ja yhtiö maksoi Alapaakkolalle korvaukset joulukuussa 1984 perustellen: "säilyttääkseen kasvonsa pohjois-suomalaisena yrityksenä".
Lisäksi Koivuniemi käytännössä antoi ylisiirtopyynnin edun menettäneille kalastuskunnille, jotka perustivat pyyntiyhtymän Keminmaan Nahkiaisenpyytäjät ja rakensivat oman tukikohdan, Nahkiaistalon.
Nyt nämä kasvot on menetetty yhdellä kilpailutuksella ja sen perusteena olleet tiedotkin tulivat luottamuksellista tietoa hyväksi käyttäen.
Nahkiaisenpyynnin virrat menivät sekaisin uuden kalatien ja voimaloiden yhteisajon seurauksena ja kesti kolme vuotta asiaan perehtyneelle pyytäjälle löytää ja kehittää ottava pyynti todella sekavista ja vaihtelevista virroista.
Ylisiirtopyynti alkoi toimia, mutta suurin virhe näköjään olikin esitellä pyynti Voimalohen työnjohtajalle. Myös nahkiaisenpyyntiin oleellisesti kuuluva paikallinen paistoperinne on sen myötä uhattuna.
Kokonaan oma moraalinen kysymyksensä myös on, kehtaako ympäristörikoksen jälkihoitona vesituomioistuimen määräämää velvoitetta edes kilpailuttaa?
Sopimuksen yksipuolinen irtisanominen käytännössä postin tuomalla tarjouspyynnöllä ei sekään täytä hyvän hallintotavan vaatimuksia.
Isohaaran ylisiirtopyynnin kilpailutus kuitenkin täyttää alkavan koskisodan Mainilan laukausten tunnusmerkit - toivottavasti olen tässä täysin väärässä!