Matti Selin ei ole vielä edes keski-ikäinen, mutta vanhuutensa suhteen hänellä on ainakin yksi toive.
”Toivoisin, että joku laittaisi soimaan mielimusiikkiani vielä silloinkin, kun en enää itse siihen kykene”, Selin sanoo.
Toive liittyy vahvasti Selinin uuteen työhön kulttuurituottajana Rovaniemen kaupungin palveluksessa. Työn kohderyhmänä ovat ikäihmiset, joille Selin pyrkii mahdollistamaan monipuolisia kulttuurielämyksiä. Pesti on vasta perustettu ja se on eräällä tavalla harvinainen.
”Ikäihmisten kulttuurituottajia työskentelee monella paikkakunnalla, mutta harvinaista on, että tuottajan palkkakustannukset jaetaan puoliksi kaupungin kulttuuripalvelujen ja ikäihmisten palvelujen kesken, kuten Rovaniemellä tehdään. Tämä on edistyksellistä ja kertoo, että täällä kulttuuri nähdään olennaiseksi osaksi ikäihmisten hyvinvointia.”
Idea ikäihmisiin keskittyvästä kulttuurituottajasta nousi Aili-verkostosta, johon Rovaniemen kaupunki liittyi pari vuotta sitten. Valtakunnallisen verkoston tavoitteena on vahvistaa kulttuurista seniori- ja vanhustyötä kunnissa ja tulevissa maakunnissa.
Kulttuurikentällä Selin tunnetaan monialaisena miehenä. Hän on esiintyvä sirkustaiteilija, joka on toiminut myös sirkusohjaajana ja -opettajana. Tuottajana hän on työskennellyt etenkin Monitaideyhdistys Pisteessä, jota hän oli myös perustamassa.
Viimeiset kaksi vuotta Selin on työskennellyt taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilijana Taiteen edistämiskeskuksessa.
”Sielläkin toimin kulttuurin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rajapinnassa kuten myös tässä nykyisessä työssä. Yhtenä johtoajatuksena oli tuoda taidetta ja kulttuuria sellaisten ihmisten ulottuville, jotka eivät itse pääse hakeutumaan niiden pariin.”
Esiintyminen on kiinnostanut Seliniä aina, ja jo lukiovuosinaan hän näytteli Lapin ylioppilasteatterissa. Siellä hän tutustui myös sirkustaiteeseen, joka veti puoleensa niin voimakkaasti, että Selin haki opiskelemaan alaa Turun ammattikorkeakouluun, vaikka opiskeli samaan aikaan myös Lapin yliopistossa.
”Ajattelin, että minun on katsottava myös sirkuskortti. Muuten se jää loppuiäksi kaduttamaan.”
Turusta valmistuttuaan Selin palasi Rovaniemelle ja opiskeli myöhemmin vielä hallintotieteen maisteriksi. Hallintotieteen opintoihin hänet vei taipumus ruveta ottamaan perusteellisesti selvää asioista, jotka vaivaavat mieltä.
”Halusin oppia ymmärtämään hallinnollisia rakenteita ja päätösprosesseja, kun olin tuottajan työssäkin törmännyt niihin. Hallinnollisesta osaamisesta on ollut monenlaista hyötyä, koska pystyn katsomaan asioita entistä useammasta näkökulmasta ja myös sovittamaan niitä yhteen.”
Matti Selin
Syntyi 1976 Rovaniemellä.
Ylioppilaaksi 1995 Ounasvaaran lukiosta.
Valmistui taiteen maisteriksi 2004 Lapin yliopiston audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelmasta.
Valmistui sirkustaiteilijaksi 2006 Turun ammattikorkeakoulusta.
Valmistui hallintotieteen maisteriksi 2012 Lapin yliopiston talousjohtamisen maisteriohjelmasta.
Työskennellyt taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilijana 2016–2018.
Aloitti huhtikuussa työn kulttuurituottajana Rovaniemen kaupungin vanhusten kulttuuripalveluissa.
Naimisissa tanssija Marjo Selinin kanssa. Perheessä on kolme lasta.
Suomen kansa ikääntyy, ja runsaan vuosikymmenen kuluttua jo noin neljäsosa meistä on yli 65-vuotiaita. Myös Rovaniemellä vanhusväestön määrä kasvaa voimakkaasti. Matti Selinin mielestä on perusteltua, että ikääntyvien kulttuuripalveluihin panostetaan.
”Ajattelen niin, että taide ja kulttuuri kuuluvat ihmisen elämään loppumetreille saakka. Näin varsinkin silloin, jos ne ovat olleet ihmiselle itselleen tärkeitä jo aktiivivuosina.”
Usein ongelmana on kulttuuripalveluiden saavutettavuus, sillä huonokuntoisimmat vanhukset eivät pääse käymään teatterissa, konserteissa tai taidemuseoissa.
Sen vuoksi on hyvä, että eri toimijat tuottavat esityksiä, jotka on nimenomaan suunnattu esimerkiksi vanhusten hoivalaitoksiin. Tai että vanhuksia saatetaan kulttuuripalveluiden pariin, kuten Neuvokkaan kulttuuriväärtit Rovaniemellä tekevät.
Kysymys ei kuitenkaan ole vain yksittäisistä esityksistä. Selinin mielestä kulttuuri voi parhaimmillaan olla kiinteä osa vanhusten arkea ja hoivalaitosten toimintaa.
”Vaikkapa juuri musiikin kautta voi tavoittaa muistisairaankin ihmisen.”
Selinin mielestä hyvä lähtökohta olisi, että ihmistä hoidettaisiin kokonaisuutena hänen taustansa tuntien. Vanhuksen harrastukset, musiikkimaku tai mieltymykset esimerkiksi kirjallisuuteen tai käsitöihin pitäisi kirjata ylös samalla tavalla kuin hänen terveystietonsa.
”Tällaisesta kulttuuritahdon kirjaamisesta olisi hyvä saada valtakunnallinen käytäntö. Se loisi edellytykset sille, että ihmisen mieltymyksiä voitaisiin kunnioittaa vielä sittenkin, kun hän ei enää itse pysty ilmaisemaan eikä toteuttamaan niitä.”
Selin on toiminut uudessa työssään vasta kuukauden päivät, ja aika on kulunut lähinnä ihmisiin ja paikkoihin tutustuen. Hän on vieraillut hoito- ja hoivalaitoksissa ja myös vanhusten kodeissa kotipalvelun työntekijöiden mukana. Vastaanotto on ollut hyvä.
”En ole tekemässä tätä työtä yksin, vaan yhdessä kaupungin muiden työntekijöiden kanssa. Myös yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat ovat Rovaniemellä iso voimavara.”
Kulttuurisen vanhustyön saralla tehdään Rovaniemellä jo paljon hyviä asioita, Selin sanoo. Hänen oma roolinsa on koordinoida ja organisoida eri tahojen työtä ja mahdollistaa uusien asioiden opettelu ja niiden ottaminen osaksi arkisia käytäntöjä.
Selin korostaa, että tarkoituksena ei ole kasvattaa hoitajien työkuormaa. Kulttuurisista työkaluista päinvastoin haetaan apua ja helpotusta käytännön hoitotyöhön.
”Jos hoitaja saa laulamalla vanhuksen rauhoittumaan tai hyvälle tuulelle, tällaista toimintaa pitää tukea. Uskon, että kulttuuriset työkalut voivat lisätä myös hoitajien työhyvinvointia.”
Kulttuurisen kuten muunkin vanhustyön ydinajatus on, että jokaisella on oikeus elää ihmisarvoista elämää loppuun saakka.
”Vaikka keho ja muisti eivät pelaa, elämän pitäisi olla muutakin kuin vain selviytymistä päivästä toiseen. Kulttuuri on yksi tapa saada elämään lisää iloa ja mielekkyyttä.”