Suomen metsistä hakattiin vuonna 2015 metsäteollisuustuotteiden tai energian tuottamiseen kaikkiaan 68 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Määrä oli tilastohistorian korkein, ja lähes kolme miljoonaa kuutiometriä suurempi kuin edellisenä vuonna.
Metsäteollisuustuotteiden valmistukseen tai vientiin hakattiin viime vuonna Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan yhteensä 58,8 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta - tukkipuuta 24,9 ja kuitupuuta 34,0 miljoonaa kuutiometriä.
Kokonaismäärä oli viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 12 prosenttia enemmän kuin edeltävällä kymmenvuotisjaksolla keskimäärin. Edellisen huippuvuoden 2007 hakkuumäärä ylittyi niukasti.
Luken arvion mukaan puuntuotannollisesti kestävä runkopuun hakkuumahdollisuus on tällä hetkellä noin 81 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkuukertymätietojen perusteella siitä käytettiin koko maan tasolla 84 prosenttia.
Talousmetsissä on uusimpien mittaustulosten perusteella runkopuuta runsaat 2 100 miljoonaa kuutiometriä. Uutta runkopuuta kasvaa hieman yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten viime vuonna puuston kasvu ylitti hakkuut ja luontaisen poistuman noin 20 miljoonalla kuutiometrillä.
Eri puolella maata on rakenteilla - tai ainakin suunnitteilla - merkittäviä uusia metsien käyttöön perustuvia teollisia hankkeita.
Metsä Groupin rakenteilla oleva uusi Äänekosken tehdas tarvitsee noin neljä miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kemin Ajokseen suunniteltu biopolttoainejalostamo käyttäisi vuosittain noin noin kaksi miljoonaa kuutiometriä energiapuuta.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tämä määrä puuta voidaan hankkia kestävästi jo pelkästään 200 kilometrin säteellä Kemistä.
Kemijärvelle suunnitteilla oleva tehdas tarvitsisi vuosittain 2,2 miljoonaa kuutiometriä havupuuta.
Puun riittävyydestä tunnetaan huolta. Perinteinen metsäteollisuus pelkää puun riittävyyden puolesta, luonnonsuojelijat taasen pelkäävät ikimetsien ja luonnon monimuotoisuuden puolesta.
Metsien kasvun uskotaan myös tehostuvan. Luonnonvarakeskus tutkii mahdollisuuksia saada metsien kasvun määrä joskus tulevaisuudessa jopa 150 miljoonaan kuutioon vuodessa.
Uusia metsänkasvatusmenetelmiä ei kuitenkaan aiota kehittää, vaan katsoa, mitä eri kasvupaikoilla tehtävistä kasvatuskeinoista tiedetään ja mikä potentiaali niillä voisi kestävästi olla valtakunnan tasolla.
Potentiaalia
arvioidaan kustannustehokkuuden ja mittakaavan valossa, mutta myös lyhyellä, ehkä kymmenen vuoden aikavälillä ja myös pidemmällä. Tavoitteena on tunnistaa parhaat keinot erilaisilla kasvupaikoilla ja esimerkiksi turvetuotannosta vapautuneilla suopohjilla maan eri osissa.
Suomi on aina elänyt puusta, eikä tämä totuus ole muuttunut teknologiahypetyksen aikanakaan, saati sitten kun suurimmat it-alan saavututukset ovat ainakin toistaiseksi haihtuneet.
Merkittävä osa suomalaisten työstä ja toimeentulosta perustuu metsään. Siksi metsiä pitää hoitaa niin, etteivät ne hupene, vaan kasvavat.