Metsäteollisuuden etujärjestö Metsäteollisuus vaatii, että metsähakkeen energiatuista pitäisi luopua. Järjestön mukaan metsähakkeella tuotettu sähkö ajaa sahauksen sivutuotteena syntyvän purun ja puunkuorien ohi Suomen energiapolitiikassa.
– Valtio käyttää rahaa metsähakkeen tukemiseen, ja sitten nämä ilman tukia olevat sivutuotteet seisovat sahojen pihoissa, ihmettelee Metsäteollisuuden metsäjohtaja Tomi Salo.
Metsähaketta saadaan muun muassa nuorten metsien harvennuspuusta, hakkuutähteistä ja kannoista. Hakesähkötukea ei ole nykymuodossaan rajattu mitenkään. Sitä saa myös jalostuskelpoinen puu.
Metsänomistajia edustavan MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen ei lämpene metsähakkeen energiatukien poistamiselle. Hänen mukaansa metsähakkeen käyttö tarvitsee kannustimia, kun biopolttoaineiden ja biopolttonesteiden osuutta pyritään kasvattamaan.
- Muuten se tarkoittaa, että metsähake putoaa nollahintaiseksi, Hakkarainen sanoo.
Jos hinta putoaa nollaan, metsänomistajilla ei ole kiinnostusta metsähakkeeseen, jolloin sen tarjonta tyssää täysin.
Hallitukselta torstaina energia- ja ilmastostrategia
MTK:n Hakkarainen huomauttaa, että purulla ja muilla teollisuuden sivuvirroilla on päinvastoin olemassa kysyntää ja markkinahinta.
Hän kertoo odottavansa mielenkiinnolla, mitä hallitus esittää torstaina, kun se esittelee kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Se ulottuu vuoteen 2030.
Valtioneuvoston hyväksymä strategia lähetetään selontekona eduskunnalle, jonka on tarkoitus aloittaa sen käsittely 30. marraskuuta.
Metsähakkeen tukien tarkoitus on ollut lisätä uusiutuvan energian osuutta Suomessa. Salon mukaan Suomi on kuitenkin onnistunut saavuttamaan uusiutuvan energian tavoitteensa kuusi vuotta etuajassa.
- Aika on ajanut metsähakkeen tukijärjestelmästä vahvasti ohi, Salo painottaa.
Hänen mukaansa tukijärjestelmä luotiin silloin, kun metsäteollisuuden suunnan nähtiin menevän alaspäin. Toisin on käynyt, metsäteollisuus on investoinut ja investoi lähivuosina voimakkaasti.
Samalla kasvavat metsäteollisuuden sivuvirrat, joiden käyttäminen energian tuottamiseen tapahtuisi täysin ilman valtion tukia. Salo pitää tässä tilanteessa tukien syytämistä metsähakkeelle kansantaloudellisesti järjettömänä.
Moitteita hallitukselle
Metsäteollisuuden Salo moittii myös Suomen hallitusta, joka on ottanut hallitusohjelmassaan tavoitteeksi välttää teollisuuden kustannusten ja sääntelytaakan lisäämistä.
- Käytännössä hallitus toimii räikeästi ohjelmaansa vastaan energiapolitiikallaan, jossa kotimainen sähköntuotanto menee vientiteollisuuden edelle aiheuttaen lisäkustannuksia.
Metsäteollisuuden investoinneista suurin on Metsä Groupin jättiläismäinen sellutehdas Äänekoskella. Uusin hanke on kiinalaisen Kimcen sellutehdas Kemijärvellä.
Sellutehtaiden tarvitseman kuitupuun hankinnan yhteydessä tulee paljon myös järeää puuta. Mekaanisen puunjalostuksen kustannuskilpailukyky on Suomessa nyt koetuksella muutenkin, lisärasitteeksi ei kaivata pihoihin jääviä ja pääomaa huomattavasti sitovia puru- ja kuorikasoja, sanoo Metsäteollisuuden metsäjohtaja Tomi Salo .
- Meillä on päätettyjä investointeja niin, että puun käyttö lisääntyy kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä seuraavan kahden vuoden aikana. Sieltä tulee lisäkäytön myötä paljon lisää purua ja kuorta, eikä tarvita yhtään tukia.