Met­sä­peu­rois­ta tuli ag­res­sii­vi­sia pi­ha­vie­rai­ta: Met­sä­hal­li­tus päätyi lo­pet­ta­maan kaksi luon­toon va­paut­ta­maan­sa hir­vas­ta

Karstulan totutustarhasta oli vapautettu viisi metsäpeuraa, joista ainakaan kaikki eivät oppineet hankkimaan ruokaansa luonnosta. Kaksi laihtunutta yksilöä hakeutui pihapiireihin ja toinen joutui jo kolariinkin.

Kartulan metsäpeuravapautusten jatkoa joudutaan nyt miettimään tarkoin. Toukokuussa vapautetuista viidestä hirvaasta kaksi jouduttiin lopettamaan.
Kartulan metsäpeuravapautusten jatkoa joudutaan nyt miettimään tarkoin. Toukokuussa vapautetuista viidestä hirvaasta kaksi jouduttiin lopettamaan.

Metsähallituksen hanke Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen metsäpeurakannan vahvistamiseksi on kokenut pahan takaiskun.

Kaksi viime toukokuussa luontoon vapautettua hirvasta eli urospeuraa jouduttiin tällä viikolla lopettamaan Karstulassa.

– Eläinten käytöksestä liikenteelle ja paikallisille asukkaille aiheutuva turvallisuusuhka oli välitön ja vaati nopeaa reagointia, kertoo MetsäpeuraLIFE -hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja Metsähallituksesta.

Peurat olivat hakeutuneet pysyvästi pihapiireihin, ja olivat Metsähallituksen mukaan käyttäytyneet ajoittain agressiivisesti ihmisiä kohtaan. Toinen hirvaista oli joutunut jo autokolariinkin.

Karkotusta yritettiin jo kesällä

Karstulassa on yksi hankkeen totutustarhoista, joissa eläintarhoista siirrettyjä ja luontoon vapautettavia metsäpeuroja totutetaan paikallisiin olosuhteisiin. Muut totutustarhat sijaitsevat Seitsemisen kansallispuistossa Pirkanmaalla sekä Lauhanvuoren kansallispuistossa Etelä-Pohjanmaalla.

Karstulassa vapautettiin toukokuussa viisi ensimmäistä hirvasta, ja niiden toivottiin oppivan hankkimaan ravintonsa luonnosta ennen talvea. Ainakaan kahden eläimen kohdalla tämä ei onnistunut.

Lopetetut metsäpeurat olivat Metsähallituksen mukaan selvästi nälkiintyneitä. Hirvaat olivat hakeutuneet pihoihin ja teille jo kesällä, minkä vuoksi eläimiä oli yritetty karkottaa.

Pyydystämistäkin pohdittiin

Peurojen nälkiintymisen vuoksi karkottaminen ei Mykrä-Pohjan mukaan tullut enää kyseesen. Vaihtoehtona pohdittiin myös eläinten pyydystämistä ja siirtoa toisiin totutustarhoihin tai eläintarhaan.

Tämä olisi projektipäällikön mukaan saattanut kuitenkin siirtää ongelman toisaalle. Lopetuspäätöksen sinetöi paikallisille ihmisille arvioitu turvallisuusuhka.

Tapaus asettaa vaakalaudalle metsäpeurojen vapautukset Karstulassa. Vapautuksia oli tarkoitus tehdä tämän ja kahden seuraavan vuoden aikana vielä kahdesti.

– Tässä tilanteessa tarkastelemme seuraavan vapautuksen edellytyksiä ja toteutustapaa kriittisesti, Mykrä-Pohja toteaa.

Geneettistä monimuotoistamista ja palautuksia

Karstulan, Ähtärin ja Soinin alueella elää metsäpeurakanta, joka sai alkunsa 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Tuolloin luontoon vapautettiin 16 Ähtärin eläinpuistossa syntynyttä metsäpeuraa.

MetsäpeuraLIFE -hankkeessa on tarkoitus vahvistaa kantaa ja lisätä sen geneettistä monimuotoisuutta.

Seitsemisessä ja Lauhanvuorella kyseessä on sen sijaan palautusistutus, sillä alueiden muinaista metsäpeurakantaa ei ole enää jäljellä. Ensimmäiset peurat vapautettiin Lauhanvuoren totutustarhasta viime syyskuussa ja Seitsemisessä joulukuussa.

Vain yksi luontaisesti syntynyt kanta

Metsäpeura metsästettiin nykyisen Suomen rajojen sisältä sukupuuttoon 1800-luvulla.

Kainuussa elää Suomen ainoa luontaisesti muodostunut metsäpeurakanta. Se sai alkunsa Vienan-Karjalasta palanneista peuroista.

Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla elää lisäksi Salamajärven kansallispuistoon vuosina 1979 ja 1980 tehdyistä siirtoistutuksista alkunsa saanut kanta. Siihen kuuluvia peuroja on havaittu myös Pohjois-Pohjanmaalla.

Metsäpeura on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.