Puukartellijupakan haaroista yksi päättyi alkuvuonna, kun yksityiset metsänomistajat päättivät olla viemättä metsäyhtiöitä hovioikeuteen. Lähes 500 yksityistä metsänomistajaa vaati käräjillä miljoonakorvauksia Stora Ensolta, Metsäliitto Osuuskunnalta ja UPM-Kymmeneltä. Metsänomistajat katsoivat, että kartelli laski raakapuun hintaa ja metsänomistajat menettivät suuria summia.
Käräjäoikeuden mukaan kiellettyä tietojenvaihtoa yhtiöiden välillä tapahtui, mutta näyttöä vaikutuksesta raakapuun hintaan ei löytynyt. Korvausvaateet hylättiin, ja metsänomistajat määrättiin maksamaan yhtiöiden oikeudenkäyntikulut.
Metsänomistajien noin 490 hengen Suuri Savotta -ryhmä aikoi viedä jutun hoviin, mutta päätyi hyväksymään Stora Enson ja UPM-Kymmenen sovintotarjouksen. Sovinnon mukaan nämä yhtiöt eivät vaadi kulujen korvaamista, jos juttua ei viedä hovioikeuteen.
Korvauskanteet ovat menestyneet heikosti
Markkinaoikeus totesi vuonna 2009, että Metsäliitto, Stora Enso ja UPM-Kymmene vaihtoivat liiketoimintaansa liittyviä tietoja ja jakoivat markkinoita lainvastaisesti. Puun ostokartelli oli voimassa vuosina 1997–2004.
Vaikka kartelli on katsottu todeksi, eivät korvauskanteet ole menestyneet.
Tammikuussa 2018 metsänomistajat päättivät, etteivät pyri penäämään metsäyhtiöiltä korvauksia hovioikeudessa. Käräjätuomion mukaan kiellettyä tietojenvaihtoa yhtiöiden välillä tapahtui, mutta näyttöä vaikutuksesta raakapuun hintaan ei löytynyt.
Toukokuussa 2018 Metsähallituksen vahingonkorvauskanne kaatui hovioikeudessa. Metsähallitus on ilmoittanut, että hakee valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Kuntien vahingonkorvauskanne kaatui niin ikään käräjillä. Koska kunnat ovat peruneet valituksensa hovioikeuteen, käräjäpäätös jää voimaan.