Lauantaiaamu oli mahtava, lämminkin. Kallinkankaalle kokoontui oranssipukeista sakkia. He olivat Liedakkalan metsämiehiä.
Tänä vuonna hirvenmetsästys alkoi normaalia aikaisemmin, jo 1. syyskuuta alkaen. Pyyntiaikaa on 15. syyskuuta asti, jolloin alkaa rauhoitus hirvien kiima-ajaksi.
Hirvenmetsästys jatkuu rauhoituksen jälkeen lokakuun 14. päivä ja kestää vuoden loppuun asti.
Lappiin on myönnetty enemmän pyyntilupia kuin aikoihin.
Pyyntilupamäärä perustuu Lapin alueellisen riistaneuvoston keväällä 2015 Lapin yhdeksälle hirvitalousalueelle asettamiin hirvikannan tiheystavoitteisiin.
Nyt myönnetyt pyyntiluvat mahdollistavat yli 11000 hirven saaliin. Edellisellä metsästyskaudella Lapissa saaliiksi saatiin 7438 hirveä.
Suomen riistakeskuksen mukaan lupamäärä nousi 40 prosenttia edellisvuoden pyyntilupiin nähden.
Keminmaan riistanhoitoyhdistyksen alueelle pyyntilupien määrä kasvoi 120-prosenttisesti. Liedakkalan metsämiesten puheenjohtaja Juha Mäkimartti arvelee syyksi liikenneturvallisuutta.
Keminmaassa on lentoliikennettä, kaksi isoa valtatietä ja junarata. Monta vaaranpaikkaa, joista pitäisi saada hirvet pois.
Lisäksi Nelostien molemmin puolin ovat isot vihreät pellot, jotka houkuttelevat hirviä vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Myös Pasasen kurviksi kutsuttu alue on vaarallinen, siellä kolahtelee joka vuosi.
–Hirvikanta on lähtenyt nousuun ja Keminmaan riistanhoitoyhdistyksen alue on pahassa kohdassa liikenteen kannalta. Olemme yhteistyössä poliisin ja Ely-keskuksen kanssa miettineet toimia, joilla tieliikennettä voitaisiin parantaa, Mäkimartti kertoo.
Liedakkalan metsämiehiin kuuluu kolme hirviporukkaa. He pyrkivät jahtaamaan hirviä siten, että eläinten kulkusuunta olisi ajotieltä poispäin.
Mäkimartti pitää tilannetta historiallisena, sillä hirviporukat miettivät yhdessä erilaisia ratkaisuja, joilla turvata sekä jahti että liikenne.
–Teetätimme myös varoituskylttejä, jotka laitetaan tienvarteen, kun jahti on käynnissä. Näin autoilijat osaavat ennakoida ja varoa sekä juoksevia hirviä että koiria. Metsästäjät ovat ison vartijana, Mäkimartti sanoo ja lisää, että tulokset näkyvät jo.
Autoilijat ajavat hiljempaa kuin normaalisti.
–Tämä on hyvä asia. Jokainen vältetty onnettomuus on lottovoitto.
Hirvet liikkuvat aktiivisimmin eritoten aamu- ja iltahämärissä ja varsinkin kiima-aikana.
Mäkimarttikin on nähnyt monta läheltä piti -tilannetta.
–Joka vuosi tässä kolisee. Ely-keskus on luvannut raivata myös näkymäaluetta, jotta saadaan pajut pois ojan reunoilta. Ehkä sekin hillitsee hirvien tuloa tielle, Mäkimartti arvelee.
Vuonna 2016 Suomessa sattui 1881 hirvikolaria. Onnettomuuksia sattuu koko maassa, mutta eniten vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä.
Hirvionnettomuudet 2016
Vuonna 2016 Suomen teiltä tilastoitiin 1 881 hirvionnettomuutta. Niiden määrä kasvoi 4 prosenttia.
Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä ja loukkaantui 144 ihmistä.
Vuoden 2016 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 64 miljoonaa euroa