Euroopan parlamentin syysistuntokausi käynnistyy välittömästi suomalaisittain kovilla aiheilla. Maanantaina Ranskan Strasbourgissa kokoontuva parlamentti keskustelee erityisesti Pohjoismaissa puhuttaneesta, metsiin vaikuttavasta asetusluonnoksesta.
Kyse on metsien hiilinielumääriä koskevasta niin sanotusta LULUCF-asetuksesta. 751-henkisen EU-parlamentin on tarkoitus äänestää asiasta keskiviikkona.
Mikä ihmeen LULUCF?
LULUCF-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Land Use, Land-Use Change and Forestry , suomeksi maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous.
Kyse on teknisesti monimutkaisesta lyhenteestä, jolla viitataan maa-ainekseen kykyyn sitoa itseensä hiilidioksidia eli toimia hiilinieluna. Varsinkin metsät toimivat hiilinieluina, koska metsämassat nielevät yhteyttämisen vuoksi itseensä suuret määrät hiilidioksidia.
Yksinkertaistettuna metsän muuttaminen vaikkapa pelloksi pienentää hiilinielua, mutta metsäalan kasvattaminen lisää sitä. Kyse on siitä, miten ja mikä kaikki toiminta lasketaan hiilinielua pienentäväksi ja mikä lisääväksi toiminnaksi.
Euroopan parlamentissa olevan luonnoksen tarkoituksena on siis luoda "tilinpidollinen" seurantajärjestelmä, jossa katsotaan, kasvaako valtion hiilinielu vai pieneneekö se.
EU:ssa hiilinielukysymystä alettiin miettiä uudelleen vuonna 2015 hyväksytyn Pariisin ilmastosopimuksen vuoksi. Unionissa halutaan kasvattaa alueen hiilinielua, mikä tarkoittaa käytännössä metsien lisäämistä.
Maanantaina keskusteluun tulevan parlamentin ympäristövaliokunnan laatiman luonnoksen tavoitteena on, että vuodesta 2030 alkaen metsäalan mahdollistama hiilidioksidin poistuma alkaa hiljalleen ylittää päästöjen määrän.
Pohjois-Euroopalle tärkeä
Pohjois-Euroopan metsäpeittoisille valtioille, kuten Suomelle, LULUCF-asetusluonnos on tärkeä. Metsä- ja biobisnes ovat merkittäviä teollisuudenaloja. Suomalaismeppien ja alan toimijoiden työssä on ollut kyse siitä, miten paljon metsänkäyttöä voidaan lisätä uuden asetuksen puitteissa.
Intressien sovittamista on myös vaikeuttanut se, että EU:n alueella metsää hyödynnetään eri tavoin eri paikoissa. Suomalaisille oli myös pitkään tärkeä saada muutettua vertailujaksoa, johon hiilinielumäärää verrattiin.
Tämä siksi, että alkuperäisessä komission esityksessä vertailujakso osui ajalle, jolloin metsää hakattiin nykyistä vähemmän. Vertailujakso muuttuikin maanantaina keskusteluun tulevaan versioon.
Uusi esitys viime hetkillä
Valmistelussa on suomalaisparlamentaarikoista ollut mukana erityisesti Nils Torvalds (r.). Hän kertoo Lännen Medialle jättäneensä saksalaisen Norbert Linsin kanssa muutosesityksen, jota käsitellään tällä viikolla.
–Meillä on nyt muotoilu, joka on valiokunnan muotoiluun verrattuna parempi, Torvalds sanoo.
Kyse on hänen mukaansa siitä, miten paljon metsänkasvua voi hyödyntää, ja hänen mukaansa heidän jättämä uusi esitys on Suomelle pohjaluonnosta otollisempi.
Maanantaisen pohjaesityksen vertailujaksoa Torvalds ei pidä Suomelle ongelmallisena, jos heidän tekemänsä uusi muotoilu pitää parlamentissa.
–Niin kauan, kun metsä pysyy hiilinieluna ja -varastona, niin tämä referenssiperiodi ei ole niin merkityksellinen.
Hän arvioi, että parlamentissa löytyy tukea äänestyksessä muutosesitykselle, ja että suomalaiset voivat olla siihen tyytyväisiä.
–Mutta korkkaan sen Jaffa-pullon vasta keskiviikkona.