Metsä Group haluaa purkaa Kemissä viisi vanhaa punatiilistä, suojeltua teollisuusrakennusta uuden mahdollisen jättitehtaansa tieltä. Metsäyhtiön mielestä ilman näiden rakennusten purkamista uutta jättitehdasta ei mahdu rakentamaan alueelle. Siihen liittyen on käynnissä tehdasalueen vaiheasemakaavan muutosehdotus, joka on nähtävänä 12. maaliskuuta asti.
Kaavassa tarkastellaan alueen rakennussuojeluasioita, suurimpia sallittuja rakentamiskorkeuksia sekä rakennusalueen ja tonttien rajoja. Puntarissa vastapuolina ovat yhteiskunnallinen hyöty ja rakennusten suojeleminen.
Kuusi virastoa antoi pyynnöstä lausuntonsa kaavasta sen luonnosvaiheessa. Kulttuuriympäristöjen suojelemisesta vastaavan Museoviraston mukaan tässä vaiheessa ei ole syytä kaavaratkaisuun, joka mahdollistaisi suojeltujen rakennusten purkamisen investoinnista riippumatta.
– Metsä Groupin Kemin tehdasalue on Pohjois-Suomen metsäteollisuudessa yksi keskeisiä tuotantopaikkoja, jonka juuret ulottuvat 1870-luvulle. Nyt purku-uhan alla olevat punatiiliset rakennukset, joista vanhimmat ovat 1800-luvun puolelta ja 1900-luvun alkupuolelta, ovat viimeisiä, näkyvämpiä osia teollisuusalueen aiemmista vaiheista ja valtakunnallisesti merkittäviä, Museoviraston kulttuuriympäristöpalvelut osastonjohtaja Mikko Härö perustelee.
Metsäyhtiö haluaisi purkaa tehdasalueelta Pajusaaren sahan porttivahdin tuvan, vanhan sahan, sahan piipun ja korjaamon, korjaamon ja entisen spriitehtaan. Kaikista vanhimmat osat sijaitsevat sahan piipun ja korjaamon luona. Entisen sahan voima-aseman ja sen savupiipun, myöhemmältä käyttötarkoitukseltaan pajan ja korjaamon, vanhimmat osat ovat alueen teollisuuden perustamisajalta, vuodelta 1874 periytyvä rakennusmuisto.
– Tampereella Tammerkosken rannalla sijaitseva Frencellin tehtaan vuonna 1872 tehty piippu on hyvin samantapainen. Se on varmaan vanhimpia metsäteollisuuden piippuja, joita meillä on olemassa, Härö sanoo.
Kuntien valtuustot päättävät kaavoituksesta ja sitä kautta myös talojen purkamisesta, mutta valtuustojen kaavapäätöksistä voi valittaa eri oikeusasteisiin. Metsä Groupin tehdasalueen kaava on nyt ehdotusvaiheessa. Huhtikuussa on edessä hyväksymisvaihe, jossa kaavan mahdollisesta hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Tavoitteena on, että asia ehtisi valtuuston 1. huhtikuuta pidettävään kokoukseen.
Metsä Groupilla on käynnissä Polar King -hanke, jossa se tutkii joko nykyisen sellutehtaan uusimista tai korvaamista uudella jättimäisellä biotuotetehtaalla. Hankkeen esiselvitysvaihe valmistunee huhti–toukokuun vaihteessa. Sen jälkeen alkaa jättimäisen biotuotetehtaan esisuunnitteluvaihe, jos yhtiö päättää sen aloittaa. Investointipäätöksen yhtiön hallitus tekee mahdollisesti vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Polar King -hankkeen projektijohtajan Timo Merikallion mukaan yhtiö toivoo, että tehdasalueen kaavamuutos saisi lainvoiman jo keväällä ennen hankkeen päätöksenteon etenemistä. Karkeassa suunnitelmassa Pajusaareen tulisi uusi tehdas ja viereisen Sahasaareen tulisi lähinnä puunkäsittely ja hakevarasto sekä rautatie- ja maantieyhteys.
– Lähdemme ajattelussamme liikkeelle siitä, että rakennamme ison tehtaan. Se vaatisi rakennuspinta-alaa noin kuusikymmentä hehtaaria ja sijaitsisi Pajusaaren ja Sahasaaren alueilla siten, että suojellut rakennukset jäisivät alle. Vaikka tehdastontti on kohtuullisen iso, niin siinä olemassa olevien sellu- ja kartonkitehtaan pitää pystyä käymään koko ison tehtaan rakennusajan.
Metsä Group on luvannut kirjallisesti Museovirastolle, että se ei pura vanhoja rakennuksia, ennen kuin uuden jättitehtaan rakentaminen sitä edellyttää. Yhtiö myös lupaa palauttaa alueen suojelustatuksen vuonna 2025, jos tehdas ei jostain syystä lopulta toteudu. Museovirasto pitää tätä sinänsä myönteisenä vastaantulona.
Kahdessa viidestä rakennuksesta on edelleen toimintaa. Entinen spriitehdas toimii puunkuorimon kaluston huoltohallina ja vanha korjaamo on kunnossapitoyhtiö BMS:n käytössä, mutta ne eivät sovellu yhtiön mukaan uuden tehtaan käyttöön mitenkään ja ovat huonokuntoisia. Sahan porttivahdin tupa, vanha saharakennus sekä sahan piippu ja korjaamo ovat olleet pois käytöstä vuoden 2005 jälkeen, jolloin sahaustoiminta loppui alueella.
Vanhaa alueen teollista historiaa on esillä edelleen Kemiyhtiön pääkonttorina aikanaan toimineessa rakennuksessa Karihaarassa. Merikallio ideoi, että sen museo- ja näyttelytiloja voisi jatkossa kehittää entistä paremmaksi.
Viime vuonna Metsä Group yritti saada lupaa myös usean muun suojellun rakennuksen purkamiseksi Kemissä. Yhtiö haki kaupungilta asemakaavan mukaisesta suojelumerkinnästä poikkeamislupaa tehdasalueen lähiympäristössä sijaitsevien Hiilimön vanhojen rakennusten purkamiseksi.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu poikkeamisluvan edellytykset, jotka tulee täyttyä, jotta lupa voidaan myöntää. Edellytysten yhtenä kohtana on rakennetun kulttuuriympäristön arvot.
– Poikkeamisluvalla olisi voinut vaarantua Hiilimön alueen rakennettu kulttuuriympäristö, jonka johdosta lupaa ei voitu myöntää. Tällaiset asiat tulisikin ratkaista asemakaavan muutokselle, kuten nyt Pajusaaren ja Sahasaaren alueella ollaan tekemässä, Kemin kaupungin suunnittelupäällikkö Jani Hiltunen sanoo.
Museovirasto toivoo, että yhtiö pitäisi nykyistä parempaa huolta Hiilimön alueen rakennuksista.
Polar Kingin projektijohtaja vaihtuu
Pitkän uran metsäteollisuudessa tehnyt Kemin Polar Kingin projektijohtaja, pian 64 vuotta täyttävä Timo Merikallio jää eläkkeelle.
Hän jää virallisesti eläkkeelle 1. elokuuta, mutta käytännössä hän jää pois töistä toukokuun alussa pitämään pois viimeiset lomansa.
– Suunnittelin alunperin, että olisin jäänyt jo viime vuodenvaihteessa eläkkeelle, mutta halusin tehdä Kemin hankkeen esiselvityksen loppuun saakka.
Merikallio toimi myös Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan projektijohtajana.
Jari-Pekka Johansson aloittaa Polar Kingin uutena projektijohtajana 4. maaliskuuta. Hän toimi hiljattain Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisessa Valmetin projektijohtajana, minkä vuosi hänellä on kokemusta vastaavasta hankkeesta. Valmet oli Äänekosken tehtaan toinen päätoimittaja. Yhtiö toimitti sinne soodakattilan, kuivauskoneen ja rikkihappotehtaan, meesauunin, kuoren kuivurin ja kaasuttimen sekä koko automaatiojärjestelmän.
Merikallio ja Johansson työskentelevät jonkin aikaa rinnakkain hankkeen johdossa hieman eri vastuualueilla.
– Minä hoidan esiselvityksen loppuun saakka. Johansson sitten vetää esisuunnittelusta lähtien tätä projektia, metsäteollisuuden konkari sanoo.
Pitkän uran metsäteollisuudessa tehnyt Kemin Polar Kingin projektijohtaja, pian 64 vuotta täyttävä Timo Merikallio jää eläkkeelle.
Hän jää virallisesti eläkkeelle 1. elokuuta, mutta käytännössä hän jää pois töistä toukokuun alussa pitämään pois viimeiset lomansa.
– Suunnittelin alunperin, että olisin jäänyt jo viime vuodenvaihteessa eläkkeelle, mutta halusin tehdä Kemin hankkeen esiselvityksen loppuun saakka.
Merikallio toimi myös Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan projektijohtajana.
Jari-Pekka Johansson aloittaa Polar Kingin uutena projektijohtajana 4. maaliskuuta. Hän toimi hiljattain Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisessa Valmetin projektijohtajana, minkä vuosi hänellä on kokemusta vastaavasta hankkeesta. Valmet oli Äänekosken tehtaan toinen päätoimittaja. Yhtiö toimitti sinne soodakattilan, kuivauskoneen ja rikkihappotehtaan, meesauunin, kuoren kuivurin ja kaasuttimen sekä koko automaatiojärjestelmän.
Merikallio ja Johansson työskentelevät jonkin aikaa rinnakkain hankkeen johdossa hieman eri vastuualueilla.
– Minä hoidan esiselvityksen loppuun saakka. Johansson sitten vetää esisuunnittelusta lähtien tätä projektia, metsäteollisuuden konkari sanoo.