Suomessa on alkamassa armoton vääntö palkankorotuksista.
Teollisuuden palkansaajaliittojen puheenjohtajat Riku Aalto , Petri Vanhala ja Heli Puura linjaavat, että heidän johtamilleen ammattiliitoille ei missään tapauksessa kelpaa ensi syksynä palkkojen nollaratkaisu.
– Niin pitkään on tehty nollakorotuksia tai äärimaltillisia korotuksia, että kyllähän paine palkankorotuksiin on kasvanut. Ilman muuta lähdemme neuvottelemaan palkankorotuksista, Metalliliiton puheenjohtaja Aalto korostaa Lännen Medialle.
Metalliliiton jäsenet muodostavat avaintyöntekijäryhmiä useissa suurissa vientiyrityksissä. Aallon mukaan monien yritysten vahvasti voitolliset tulokset on pantu merkille Metalliliiton jäsenkunnassa.
– Jos katson esimerkiksi teknologiateollisuuden yrityksiä, aika monella yrityksellä menee hyvin tällä hetkellä. Tilauksia tulee mukavasti, ja työttömyys on lähtenyt laskuun ja niin edelleen, että kyllä siellä palkanmaksuvaraa on, Aalto arvioi.
Kilpailukykysopimuksen (kiky) mukainen palkkojen nollaratkaisu astui Metalliliiton edustamilla aloilla voimaan marraskuun alussa. Se on voimassa vain vuoden, joten jo ensi syyskuussa ja lokakuussa Aalto vääntää palkankorotuksista Teknologiateollisuuden kanssa.
Korotustavoitteesta Metalliliitossa käydään sisäinen keskustelu keväällä, jolloin hermopeli työnantajien kanssa on todellisuudessa jo pitkällä.
– Me emme ainakaan tarjoa nollaa, mutta työnantajat varmaan voivat tarjota nollaa. Ilman muuta lähdemme neuvottelemaan palkankorotuksista, Aalto sanoo.
Työmarkkinoilla pitäisi kikyn mukaisesti siirtyä "Suomen malliin", jossa kansainväliselle kilpailulle alttiit vientialat määrittelevät jatkossa yleisen palkankorotusvaran. Tästä syystä teollisuuden palkansaajajohtajien ilmoitus ensi vuoden palkankorotusvaatimuksesta on merkittävä.
– Nollalla emme lähde neuvotteluihin. Olemme tehneet kolme–neljä sopimusta nollalla ja nyt laskevalla. Enää nolla ei käy, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala painottaa.
Ensi vuoden aikana katseet kohdistuvat Vanhalaan usein, koska Paperiliitto ja työnantajien Metsäteollisuus ry avaavat liittokierroksen syyskuussa. Kyseessä on tärkeä vientiala, jonka palkankorotukset vaikuttaisivat koko työmarkkinoiden liittokierrokseen.
– Keskustellaan palkankorotuksista. Se on selvää. Prosessin aikana katsotaan, mikä on luku, Vanhala kiteyttää neuvotteluiden lähtöasetelman.
Teollisuusalojen ammattiliitto Teamin puheenjohtaja Heli Puura kertoo, että teollisuutta edustavien ammattiliittojen jäsenet odottavat liittojensa neuvottelevan takaisin kikyn aiheuttamia menetyksiä.
– Nolla ei ole ensi vuonna tyydyttävä tavoite, vaan kyllä plussaa haetaan. Siellä on haasteita senkin takia, että nyt on sovittu työntekijöiden eläke- ja työttömyysturvamaksujen korotuksista monelle vuodelle eteenpäin, mikä osaltaan heikentää palkansaajien ostovoiman kehitystä, Puura huomauttaa.
Teamin kemianteollisuuden alojen voimassa olevat sopimukset umpeutuvat ensi marraskuun lopussa ja viestinnän alan tammikuussa 2018.
Aallon, Vanhalan ja Puuran linjaukset tulevista palkankorotusvaatimuksista tarkoittavat suurella todennäköisyydellä sitä, että vähintäänkin työtaistelu-uhkia on ensi vuodelle luvassa, jos työnantajat vastaavat, ettei palkankorotuksiin heidän mielestään ole varaa.
Metalliliitto, Paperiliitto, Team ja Puuliitto neuvottelevat parhaillaan yhdistymisestä yhdeksi suureksi palkansaajien teollisuusliitoksi, joka aloittaisi toimintansa vuoden 2018 alussa.
Koska liittokierros joka tapauksessa käydään pääosin ennen suurliiton toiminnan aloittamista, aikovat liitot keskenään keskustella siitä, kuinka suuria palkankorotuksia ne lähtevät vaatimaan.
Helsinki
Ensi vuoden toukokuun lopussa selviää, syntyykö Suomeen uusi teollisuuden palkansaajien suurliitto.Metalliliitto, Paperiliitto, Team ja Puuliitto ovat sopineet keskenään, että jokaisen liiton hallinto kokoontuu toukokuun lopussa päättämään yhdistymisestä.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo, että nelikko aikoo jo sitä ennen muodostaa yhteisen kannan siitä, minkälainen olisi niin sanottu palkanmuodostuksen Suomen malli.
– Yritämme ratkaista asian siten, että meillä olisi yhteinen kanta neljän teollisuusliiton kesken.
– Ajattelemme, että vientiteollisuudella on merkittävä rooli suomalaisessa kansantaloudessa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajana. Palkkanormin pitäisi tulla vientiteollisuudesta, mutta selvää on, että kaikki eivät jaa tätä ajatusta. Sen takia kokonaisuus hankalaksi meneekin, Aalto pohtii sitä, syntyykö Suomen mallia.
Kun teollisuuden ammattiliitot aikovat vaatia palkankorotuksia, lienee lähes varmaa, että julkisten alojen liitot seuraavat niiden esimerkkiä lähestyvällä liittokierroksella.
Teamin Heli Puura uskoo teollisuuden suurliiton syntyvän.
– Olisi erittäin perusteltua saada se muodostettua, hän kiteyttää.