Suomalaisessa jääkiekossa on kytenyt tyytymättömyyttä monella tasolla jo pitkään, mutta Mestiksen operatiivinen johtaja Taneli Maasalo vakuuttaa toiseksi korkeimman sarjatason rivien olevan yhtenäiset suomalaisen jääkiekon murrosviikkoina.
– Meillä on ollut Jääkiekkoliiton ja Liigan vetämä sarjajärjestelmäkeskusteluprosessi. Olemme pitäneet seurat ajan tasalla. On infottu aikataulusta ja sisällöstä, mitä on keskusteltu, Maasalo kertoi STT:lle torstaina.
Liigan mahdollisesta hajoamisesta, mahdollisesta uudesta perustettavasta sarjasta ja sarjamalleista on riittänyt porinaa, joka kiihtyi maanantaina, kun Tapparan ex-puheenjohtaja Heikki Penttilä tiedotti uuden jääkiekkosarjan suunnittelusta. Sarja käynnistyisi mahdollisesti jo syksyllä 2026, mutta avoimia kysymyksiä on paljon.
Liigan puheenjohtaja Jyrki Seppä taklasi nykyisen pääsarjan hajoamisepäilyt maanantaina ja kehotti kääntämään katseet Liigan marraskuun lopun yhtiökokoukseen, jossa seurat saavat tarkasti punnitun ehdotuksen siitä, kuinka ja missä muodossa pääsarja jatkaa eteenpäin.
Ei muureille
Maasalon mukaan alkuviikon uutisten jälkeen Mestis-väen keskuudessa "on ollut tosi rauhallista".
– Minulle kukaan ei ole soittanut. Välillä kysytään, missä mennään (sarjajärjestelmäkeskusteluprosessissa), mutta viimeisimmän uutisoinnin jälkeen ei ole ollut mitään, Maasalo sanoi.
Mestis etenee sovituin askelmerkein.
– Meillä on seuraava välitsekki ensi viikolla. Silloin on Mestiksen hallituksen kokous. Silloin käymme läpi tämän hetken tilannetta ja kuulemme seurojen mielipiteitä.
Esimerkiksi konsulttiyhtiö Ernst & Young on esitellyt viime vuosina useita malleja pääsarjakiekkoilun sarjajärjestelmäksi. Ehdotuksista laajimmissa olisi tilaa ainakin osalle nykyisistä Mestis-seuroista, jos "Liigan sateenvarjon" alle mahtuisi enemmän joukkueita kuin nykyiset 16 tai jopa 24, kuten EY esitti A-, B- ja C-mallissaan.
Jos pääsarja tai pääsarjat kasvavat, voi suljettujen sarjojen ongelma valua nykyisten Liigan ja Mestiksen välistä alemmas toisen ja kolmannen tai jopa kolmannen ja neljännen sarjatason väliin.
Maasalo haluaa pitää sarjat auki, missä mallissa suomalaista jääkiekkoa tulevaisuudessa pelataankaan.
– Lähtökohtana on ollut se, että mahdollisimman moni nykyisistä Mestis-seuroista on mukana tässä muutoksessa. Halukkuutta seuroista on tullut. Emme ole miettineet muureja sarjojen välille vaan tiedostamme sen, että yksikään kiekkopaikkakunta ei saa loppua näiden päätöksien takia. Kaikille pitää löytyä oma paikka.
– Totta kai mietimme koko ajan myös kolmanneksi korkeinta sarjatasoa, mikä se sitten ikinä onkaan. Että se pysyisi elinvoimaisena ja sieltäkin pystyisi tapahtumaan liikennettä, sikäli mikäli muutokset (sarjajärjestelmissä) tulevat tapahtumaan.
Elinvoimaa
Liiga suljettiin vuonna 2000, ja tuon jälkeen ero Mestikseen alkoi kasvaa. Liigakarsinnat on pelattu vuoden 2000 jälkeen vain kuudesti, eikä yksikään Mestis-seura ole voittanut karsintoja.
Liigan joukkuemäärä on paisutettu tällä vuosituhannella 12:sta 16:een. Samaan aikaan Mestis on näivettynyt, vaikka sen merkitys esimerkiksi pelaajahautomona on merkittävä.
Maasalo muistuttaa helmikuussa järjestetystä huippukiekkoseminaarista, missä Liiga ja Mestis olivat paikalla.
– Yhteen ääneen todettiin, että kakkossarjasta tarvitaan nykyistä elinvoimaisempi. Siksi kaikki Mestis-seurat ovat halunneet lähteä mukaan prosessiin. Se suunnitelma pitää edelleen. Tämä on tärkeä asia Suomi-kiekon ja pelaajapolun kannalta.
