Me­ri­lap­pi­lai­set kier­rät­tä­vät muo­vi­pak­kauk­sia niin in­nok­kaas­ti, että saavat nyt kaksi ke­ruu­pis­tet­tä lisää

Kemi–Tornion alueella väki pääsi kierrättämään muovipakkausjätettä vuosi sitten. Valtakunnallisesti Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy aloitti keruun vuoden 2016 alussa.

–Meri-Lapissa ihmiset ottivat heti asian niin omakseen, että astiat olivat jatkuvasti täynnä. Ne piti vaihtaa suurempiin, nyt mahtuu todella hyvin, kertoo Ringin viestintäpäällikkö Ritva Castrén .

Isot puristimet on varustettu antureilla, jotka lähettävät viestiä tyhjentäjille, kun astia on täyttymässä.

Aluksi seudulle sijoitettiin kolme keräyspaikkaa: Kemin ja Keminmaan Citymarkettien yhteyteen sekä Tornion Prisman Rinki-ekopisteeseen. Pian kierrätysastioita on viisi.

–Kemin Prismaan tulee iso 4000 kilon puristin tällä viikolla. Tornion Citymarketin ekopisteeseen on tarkoitus asentaa syksyllä myös iso muovipakkauspuristin, kunhan sähkötyöluvat saadaan kuntoon ja päästään töihin ennen maan jäätymistä, Castrén sanoo.

Joka tapauksessa viimeistään keväällä uusi paikka on aktiivisten merilappilaisten kierrättäjien käytettävissä.

Ringin alkuvuonna teettämän ja toukokuun lopussa julkaistun tutkimuksen mukaan yli kolmannes suomalaisista lajittelee jo muovipakkauksia.

Keruupisteen saaminen pienille paikkakunnille voi tosin kestää vielä vuosia.

–Meillä on velvoite järjestää keräys vähintään 10000 asukkaan taajamiin. Nykyisellä vähän yli 500 paikan verkostolla mennään varmasti muutama vuosi, arvioi Ritva Castrén.

–Paikalliset jäteyhtiöt ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä ja Kuopiossa jo kokeilleet kiinteistökohtaista muovipakkausten keräilyä. Yhtiöratkaisut voivat ehkä olla mahdollisia myös pienissä kunnissa.

Poltettavaksi kuljetettavan sekajätteen määrään muovipakkausten kierrätyksellä pitäisi olla melkoisesti vaikutusta.

–Tuolla silmällä asiaa ei ole selvitetty, muovinkeräys on vielä niin uutta. Jätemäärät vähenevät pikkuisen koko ajan kyllä, kertoo Perämeren Jätehuolto Oy:n tiedottaja Satu Keski-Antila .

–Viime vuonna keräsimme Kemistä, Keminmaasta, Torniosta, Tervolasta ja Ylitorniolta 12077 tonnia, kun vuonna 2015 määrä oli 12548 tonnia.

Alueen sekajäte poltetaan Oulussa. Keski-Antila muistuttaa, että siitä maksetaan painon mukaan eikä kuljetuskaan ilmaista ole. Siksi ei ole järkeä viedä Ouluun jätettä, jonka voisi kierrättää uusiokäyttöön.

–Muovipakkaukset eivät paljoa paina, mutta jos ne saa täytenä kuljetettua kaupasta kotiin, luulisi tyhjän purkin viemisen kauppareissulla kierrätykseen onnistuvan.

Jätemuovista valmistetaan uusiomuovia, josta puolestaan käytetään esimerkiksi kassien, putkien ja kannujen raaka-aineena.

Biojätteen vieminen vähintään sadan kilometrin päähän harmittaa Satu Keski-Antilaa erityisesti.

–Siitä olemme kampanjoimassakin. Periaatteessa se palaa, mutta märän jätteen lämpöarvo on huono. Biojäte on painavaa. Kun tonnihinnalla mennään, se lisää jätteenpolton kustannuksia, Satu Keski-Antila huomauttaa.

–Isoistakin taloyhtiöistä saattaa kertyä huomattavan vähän biojätettä eli se viedään enimmäkseen sekäjätteeseen. Hyötykäyttöä kuitenkin olisi. Biojäte kompostoidaan. Lopputuotetta tarvitaan kaatopaikalla maanrakennukseen ja peittämiseen.

–Biojätteeseen saa laittaa käytetyt leivin- ja talouspaperit sekä paperinenäliinat.

Ahkera lajittelija voi vähentää sekajätteen määrän todella pieneksi ja siten vaikuttaa suoraan asumisen kuluihin sekä omakotitaloissa että taloyhtiöissä.