Me­ri-La­pin pa­him­mat vaa­ran­pai­kat ovat Simo ja Kemi

Jos pelkkiä liikenteessä loukkaantuneiden ja kuolleiden määriä katsoo, voisi kuvitella, että Tornio on kulkijalle vaarallisin kunta Meri-Lapissa.

–Torniossa on tiekilometrejä paljon enemmän kuin Kemissä, joka on mitättömän pieni kunta, huomauttaa ylikonstaapeli Markku Palovaara Lapin poliisilaitokselta.

–Kemin tilanne on suhteellisesti pahin, vaikka päätie on aika vasta suunniteltu ja tehty. On paljon liittymiä, huonoja risteyksiä, mutkia, kallistuksia.

Palovaaran mukaan kaupungin keskelle rakennettu ohitustie ei ole ylipäätään kovin turvallinen.

–Kaupunki- ja ohitusliikenteiden pitäisi kulkea erikseen. Nyt paikalliset ajavat ohittajien seassa. Rovaniemellä tilanne on samanlainen, mutta risteykset ovat niin isoja, että ne laskevat nopeuksia heti.

Nelostien heikko liikenneturvallisuus on puhuttanut merilappilaisia pitkään. Tänä vuonna Meri-Lappiin on kirjattu toistaiseksi vain yksi kuolonkolari, joka tapahtui Simon Maksniemessä maaliskuun alussa.

Vuosina 2013-16 tieliikenneonnettomuuksissa kuoli Simossa yhteensä viisi ja loukkaantui 31 henkilöä. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa loukkaantuneiden määräksi on Tilastokeskuksessa kirjattu jo yhdeksän, enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä ja enemmän kuin yhdessäkään muussa seudun kunnassa.

Nelostien perusparannus Oulun eteläpuolisen Kempeleen ja Maksniemen välillä alkaa ensi kesänä mutta Kempeleen päästä.

Moottoritie on vähentänyt Palovaaran mukaan Meri-Lapissa onnettomuuksia huomattavasti. Turmatyypeistä suistumiset ovat yleisimpiä, mutta niitä sattuu lähinnä harvaan asutulla seudulla.

–Moottoritiellä ei ole sellaista suistumisriskiä kuin huonokuntoisilla, kapeilla ja mutkaisilla tieosuuksilla.

Markku Palovaara toivoo, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota myös myönteiseen kehitykseen.

–Liikenneympäristöä on parannettu koko ajan. Esimerkiksi pientareita on raivattu ja näkemisen esteitä poistettu.

Ratin ja penkin välissä istuu nyt entistä fiksumpi kuljettaja.

–Ohitteluilmiö on selvästi vähentynyt ja nopeudet laskeneet, kun mitataan ison massan tietoja. Osittain tämä on peltipoliisien ansiota.

Liikenneturva muistutti muutama viikko sitten tiedotteessaan, että myös suojatieturvallisuus on Suomessa parantunut huimasti 2000-luvulla. Siitäkin täytyy kiittää paitsi jatkuvaa valistusta ja nopeusrajoituksen asettajia, myös autoilijoita.

Yksittäisten vuosien tilastovertailu voi helposti Lapissa antaa väärän kuvan, koska vaihtelut voivat olla todella suuria. Kun maakunnan kokonaisluvut ovat pieniä, yksikin vakava turma heilauttaa mittareita.

–Poliisi kirjasi maakunnassa vuonna 2015 peräti kymmenen pyöräilijäonnettomuutta. Vuosi oli poikkeuksellisesti erittäin paha. Viime vuoden luku oli viisi.