Veitsiluodon Vastus voitti viimeisen kerran jääpallon Suomen mestaruuden vuonna 1974. Matti Räsänen (s. 1940), ja Esko Leskinen (s. 1954) pelasivat tuolloin samassa joukkueessa. Raimo Sillanpää (s. 1939) pelasi viimeisen pelinsä 1964.
Vastuksen menestyksekkään jääpallojoukkueen taustalla oli vahva yhteishenki.
–Kävi meillä torniolaisiakin kokeilemassa, mutta eivät he päässeen sisälle joukkueeseemme, Matti Räsänen pohtii.
Joukkue oli koottu pieneltä alueelta ja pojat kasvoivat yhdessä urheilijoiksi, jotka olivat harjoitelleet ja pelanneet pienestä saakka.
–Asuin kentän vieressä ja harjoittelin seitsemän päivää viikossa, Esko Leskinen muistelee.
Urheilu oli tärkeässä osassa veitsiluotolaisten lasten elämässä. Asunnot olivat pieniä, joten lapset komennettiin ulos. Aikuisia vetäjiä ei tarvittu, vaan porukalla päätettiin, minkälaista urheilua milloinkin harrastettaisiin.
–Veitsiluoto oli oikea urheilupyhättö: Siellä järjestettiin paini- ja maastohiihtokisoja. Meillä oli myös jalkapallo- ja pesäpallojoukkueet, Leskinen muistelee.
–Simoon lähdettiin pelaamaan pesäpalloa kuorma-auton lavalla, muistelee Raimo Sillanpää.
Kerran jääpalloilijat kokeilivat myös jääkiekkoa. He pelasivat Pohjan Haukkoja vastaan harjoitusottelun, ja jääkiekkoilijat hävisivät vastuslaisille omassa lajissaan.
–Heillä oli varusteet päällä ja he hävisivät meille luistelunopeudessa. Meille tuli riitaa, kun kukaan ei olisi halunnut mennä vaihtoon, Matti Räsänen nauraa.
Matti Räsänen pelasi ensimmäisen edustusjoukkueen pelinsä vuonna 1959.
–Kävin pelaamassa vielä yhden pelin yli nelikymppisenä 80-luvulla, kun
Esko Leskinen pääsi edustusjoukkueeseen vuonna 1973, joten hän oli mukana voittamassa viimeistä SM-kultaa.
Harjoitteleminen oli intensiivistä. Miehet muistelevat, että hyvän yhteishengen lisäksi vastuslaisten valttikorttina oli luistelunopeus ja kestävyys.
Joukkue juoksi, kehitti voimaa kuntosalilla ja teki lyöntiharjoituksia massamakasiineilla.
Toisin kuin nykyään edes edustusjoukkuetasolla pelaamisesta ei maksettu. Jopa verkkapuku piti hankkia omin kustannuksin. Sen sijaan Veitsiluoto tuki pelaajia, ja moni heistä sai työpaikan yhtiöstä.
Räsänen, Sillanpää ja Leskinen ovat seuranneet jonkin verran suomalaista nykyjääpalloa. Pelaaminen on nyt erilaista kuin ennen.
–Vauhtia on enemmän, mutta luistelutaito ei ole niin hyvä. Se voi johtua myös siitä, että nykyluistimet ovat jäykempiä kuin ennen, Leskinen arvioi.
–Pallo ja miehet liikkuvat nyt enemmän, Räsänen jatkaa.
Luistelu ei juurikaan enää kuulu Räsäsen, Sillanpään ja Leskisen elämään. Räsänen on käynyt jäillä lastenlasten ilona, Sillanpää nakkasi luistimet roskikseen 1990-luvulla.
Etelä-Suomessa asuva Leskinen harmittelee talven puuttumista.
–Voisin käydä jäähallissa, mutta kun siellä on ne kaukalon laidat! Ne tulevat eteen heti, kun pääsee vauhtiin, jääpalloilija nauraa.
Vastuksen entiset jääpalloilijat kokoontuivat muistelemaan menneitä Kemissä viime viikonloppuna.