Mátkkis nieh­koámmá­hii - Ođđa gáid­duss­kuv­le­jup­mi addá sutnje ve­jo­laš­vuođa álg­ga­hit boa­zo­doa­luin


Eila Tapiola bargá dál Ohcejoga gieldda sadjásaš čuvgehushoavda-rektorin, muhto kánske boahttevuođas eanet boazodoaluin.
Eila Tapiola bargá dál Ohcejoga gieldda sadjásaš čuvgehushoavda-rektorin, muhto kánske boahttevuođas eanet boazodoaluin.
Kuva: Olli Miettunen

Dálá dilis Eila Tapiola (29) bargá Ohcejoga gieldda sadjásaš čuvgehushoavda-rektorin, muhto dat ii leat su niehkoámmát gal.

Eila váibmu coahkká árbevirolaš sámeealáhusaide ja erenomážit boazoealáhussii.

– Gal leamašan juo máŋga jagi dat jurdda, árvala Eila iežas eallinplánaid birra boazoealáhusa siste.

Boazoealáhus niehkun

Eilas leamašan juo máŋggaid jagiid jurdagis gulul geahpidit bálkábarggu oasi su eallimis ja seammás váldit eanet oasi boazodoalu bárgguide, áhči ja viellja veahkkin.

Álot eai áššit goitge mana nu mot lea jurddašan.

– Dan maŋimus jagis lea mannan vehá boasttuguvlui, go lean váldán vehá menddo stuora ovddasvástádusa dán gielddas, meidne Eila iežas doaimma birra čuvgehusdoaibmahoavda-rektorin

Eila sávvá dilli goitge gulul rievdá ođđa Poroamis skuvlejumi mielde.

Ođđa, geahččaladdan skuvlejupmi boazodoallonuoraide

Ofelaš Tauno Ljetoff válbme biologiija iskosa gáiddusoahpahusa vuogádahkii.
Ofelaš Tauno Ljetoff válbme biologiija iskosa gáiddusoahpahusa vuogádahkii.
Kuva: Tauno Ljetoff

Sámi oahpahusguovddáš lea dan jagi ođđajagimánus álggahan ođđamállet rabas Poroamis -skuvlejumi geahččaladdamiin, mas ulbmil lea jagi siste čađahit 35 máhttinčuoggá ollislašvuohta boazodoalu ámmátdutkosis.

Dainna čuoggámeriin, vuollel 40-jahkásaš, juo boazobargguin hárjánat nuorra sáhttá ee. ohcat nuorra boazodoalli álggahandoarjaga.

Skuvlejupmi čađahuvvo stuorimus osiin gáiddusskuvlejumiin ja iežas barggu olis.

Skuvlejumis leat dál mielde 12 oahppi, miehta boazodoalloguovllu.

Gelbbolašvuohta doarjagiidda

Maid Eilai buvttii dat skuvlenvuohki fas ovtta vejolašvuođa váldit lávkki, iežas neahkoámmáha guvlui.

– Poroamis bokte sáhtii geabbilit ja jagis lohkat daid boazodoalu oahpuid, mat gáibiduvvojit doarjagiidda, muitala Eila deháleamos sivvan skuvlejupmái álgimii.

Soddjilis oahpahus

Skuvlejumi ofelaš Tauno Ljetoff lea ožžon buori máhcahaga ohppiin, justa skuvlla máŋggahámat ja soddjilis gáiddusoahpahusa dihte.

– Mu rolla lea leamašan oahpistit, láidet ja veahkehit oahppi rivttes guvlui lehkos jándoráigi mii beare, muitala Tauno neahtta-  oahppobirrasa vejolašvuođain.

Beaivegirji, bargobihtát ja iskosat

Dehálaš oassi oahppanproseassas ja oahppama čuovvumis leat ohppiid beaivegirjjit.

– Oahppit čállet juohke beaivve iežas boazodoallobargguid birra beaivegirjái ja diekko bokte bastá oahpaheaddji čuovvut ovdáneami ja oahppama, namuha Tauno skuvlejumi bargovugiin.

Beaivegirjji čállima lassin dahket oahppit iehčanassii skuvlabargguid.

– Leat dat álot badjelmeari bargu, ollu iehčanassii dahkat bargobihtáid ja iskosiid, ii dat nu álkit boađe, bargat ferte ollu dattege, meidne Eila iežas skuvlavázzima birra.

Poroamis skuvlejupmi álgá maid jagis 2021

Geahččaladdan skuvlejupmi lea dán mađe bures lihkostuvvan, ahte Sámi oahpahusguovddáža plánas lea maid jagi 2021 álggahit seammalágán skuvlejumiin, nanne rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.


Divvun 16.22: Oahppočuoggát divvojuvvon máhttinčuoggán.

Mikä?

Poroamiksen kautta unelma-ammattiin

  • Eila Tapiola työskentelee Utsjoella sivistysjohtaja-rehtorin sijaisena ja suorittaa samalla poronhoidon osaamisalaa.
  • Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on aloitettu kokeiluluonteinen 35 osaamispisteen avoin Poroamis 2020 -koulutus.
  • Poroamis on Tapiolalle yksi askel lähemmäs hänen unelma-ammattia.
  • Koulutuksen jälkeen, alle 40-vuotias nuori voi hakea nuoren poronhoitajan aloitustukea.
  • Koulutuskokeilu on saanut hyvää palautetta ja sitä jatketaan ensi vuonna.