Matkailijat ovat siivittäneet ruokakauppojen myynnin kasvuun Rovaniemellä.
Rinteenkulman K-marketissa turistit ovat kompensoineet Anttilan sulkemista, joka johti noin 3–5 prosentin laskuun kauppakeskuksen asiakasmäärässä, kertoo kauppias Janne Rinne. K-marketin myynti on kasvanut muutamia prosentteja tänä talvena vuoden takaisesta. Matkailijoille kauppa on käynyt kymmenen-parikymmentä prosenttia viime talvea vilkkaammin.
”Kasvu tulee turisteista. Muuten päivittäistavaramarkkinoilla ei näy nousua”, Rinne toteaa.
”Viime talvi oli hyvä. Nyt näkyy selkeää kasvua siitä. Meillä matkailijoiden lisääntyminen näkyy varmasti eniten, koska olemme keskellä kylää hotellien vieressä.”
Turistien osuus myynnistä on pari-kolmekymmentä prosenttia talvikuukausina, Rinne arvioi.
Matkailijoita käy huomattavasti aiempia talvia enemmän myös keskustan Salessa, kertoo Arinan market-kaupan Lapin ryhmäpäällikkö Matti Puranen . Myyntikin on kasvanut reilusti.
”Turistit ovat lisänneet myyntiä. Suoraan ei voi sanoa, kuinka iso vaikutus heillä on ollut, mutta olosuhteet eivät ole muutoin muuttuneet.”
Keskustan ruokakaupoissa käy ostoksilla erityisesti aasialaisia. Mukaan on Rinteen mukaan liittynyt nyt israelilaisia.
Aasialaisia on näkynyt paljon myös Citymarketissa, kertoo kauppias Jukka Vornanen . Ulkomaalaisten asiakkaiden määrä on hänen mukaansa lisääntynyt selkeästi viime talvesta. Citymarketin myynti on kasvanut muutamia prosentteja vuoden takaisesta. Vornanenkaan ei osaa arvioida, kuinka suuri merkitys matkailijoilla on ollut.
”Osasyy on varmasti ollut syystalven remontti”, hän toteaa.
Kuluvan talven ilmiö on myös se, että venäläiset ovat palanneet Rovaniemelle. Sen ovat huomanneet sekä K-kauppiaat että Matti Puranen.
Itänaapurin asukkaat tekevät Rovaniemellä huomattavasti enemmän ostoksia kuin parina edellisenä vuonna, mutta vuoden 2013 huippulukemista ollaan vielä kaukana niin K-kaupoissa kuin Prismassakin.
Prismassa myynti venäläisille kasvoi viime kuussa useita kymmeniä prosentteja vuoden takaisesta, Puranen arvioi. Venäläiset tekevät nyt 99,5 prosenttia kaikista tax-free-ostoksista.
”Muuten turistit eivät näy Prismaan asti”, Puranen toteaa.
Prisman myynnissä näkyy piristymisen merkkejä. Kasvua on tullut alkuvuonna muutamia prosentteja edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Turistien ohella myyntiä ovat lisänneet hintojen halpuutus, käyttötavarapuolen tuotesijoittelun muutos ja vaatetuspuolelle lanseeratut uudet merkit, Puranen listaa.
”Isoja merkkejä talouden kasvusta ei ole, mutta positiivisuutta on ilmassa.”
Ruokakauppojen asiakasmääriä kasvattavat myös Airbnb-kohteet, joiden määrä on lisääntynyt Rovaniemellä, Rinne toteaa. Yksityiset henkilöt vuokraavat nettipalvelun kautta asuntojaan matkailijoille.
”Airbnb-majoittujat hakevat kaapintäytettä sen sijaan että söisivät hotelliaamiaista”, Rinne toteaa.
Suomalaiset brändit ovat kuumaa tavaraa aasialaisille ja erityisesti japanilaisille, Rinteenkulman K-marketin kauppias Janne Rinne kertoo. Aasialaiset ostavat paljon Marimekon servettejä ja Muumi-mukeja.
Bränditietoisuuden on pistänyt merkille myös Citymarketin kauppias Jukka Vornanen. ”Japanilaisille kelpaa kaikki, missä on Muumin kuva”, hän naurahtaa.
Myös Fazerin suklaat ovat kovassa huudossa, Janne Rinne lisää.
”Me olemme varmasti yksi kovimmista Fazerin myyjistä. Suklaata menee älyttömiä määriä.”
Ruokapuolelta aasialaiset ostavat tuotteita laidasta laitaan, jauhoista kalaan, kertovat molemmat kauppiaat. Elintarvikkeita hankkivat erityisesti Airbnb:n kautta majoituksensa hankkineet, jotka kokkaavat ruokansa itse, kauppiaat arvelevat.
Keskustan marketissa kaupaksi käyvät erityisen hyvin kiinalaiset ja japanilaiset ruuat kuten nuudelit.
”Aasialaiset toimivat kuten suomalaiset, jotka etsivät ulkomailla suomalaisen ravintolan, josta saa suomalaista ruokaa”, Rinne vertaa.
Lihatuotteet kuten poro eivät hänen mukaansa myy kovin hyvin ulkomaalaisille.
Venäläiset hamstraavat perinteiseen tapaan elintarvikkeita, Matti Puranen Prismasta kertoo. Kaupaksi käyvät erityisesti kahvi, tee, pesuaineet ja vaipat. Lisäksi venäläiset ostavat paljon vaatteita ja jonkin verran elektroniikkaa.
”Elektroniikkaa ei mene yhtä paljon kuin aiemmin. Ehkä heillä ei ole talous parhaassa jamassa, kun ei haluta ostaa kalleimpia tuotteita.”