Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi helmikuun alussa Kittilän kunnanvaltuuston päätöksen kunnanjohtaja Anne Mäkelän irtisanomisesta. Hallinto-oikeuden mukaan Mäkelää ei oltu kuultu asianmukaisesti. Valtuuston päätöksestä valittivat Mäkelä ja valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas.).
Viime viikolla Kittilän kunnanhallitus päätti, ettei se ota tuomioon kantaa esteellisyysongelmien takia. Päätös kunnan suhtautumisesta siirrettiin valtuuston ratkaistavaksi. Valtuusto päättää tänään, tyytyvätkö Kittilän päättäjät oikeuden ratkaisuun.
Mäkelä ei ole kertonut, aikooko hän palata takaisin kunnanjohtajaksi. Se näyttää epätodennäköiseltä.
Suhteettoman suureksi paisuneen kiistan lonkeroita on vielä runsaasti poliisin tutkittavana. Ulkopuolisen onkin vaikea muodostaa lopullista kantaansa asiassa. Yleensä riidoissa syitä löytyy molemmista osapuolista.
Kuntalaisen, veronmaksajan, näkökulmasta sopiminen olisi varmaankin järkevin ratkaisu. Maine maan riitaisimpana kuntana ei sada kenenkään laariin.
Luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajan välit olivat jo aiemmin kehnot, mutta konflikti kärjistyi Levin hissikaupoista syntyneen kohun seurauksena. Monen kittiläläisen oli vaikea hyväksyä hissiyhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaaren irtisanomista.
Kiistan takia Kittilä on noussut valtakunnalliseen julkisuuteen ja jotkut ovat ennustaneet, että riitely haittaa Levin matkailua. Kunnan imagon sanotaan olevan matkailussa erityisen tärkeä.
Kittilän ja koko Lapin matkailun onneksi tämä pelko on osoittautunut turhaksi. Matkailijamäärät ovat vahvassa kasvussa useimmissa Lapin hiihtokeskuksissa eikä Levi tee poikkeusta. Levi on ykkönen.
Levillä kirjataan yli 450 000 hotelliyöpymistä, Saariselällä yöpymisten määrä on noin 300 000. Ylläksellä määrä jää Saariselkääkin pienemmäksi (Kauppalehti 25.2.).
Kaikesta päätelleen lomailijaa ei kiinnosta paljonkaan, mitä tunturikeskuksen sijaintikunnan kunnallispolitiikassa tapahtuu. Tai jos kiinnostaa, niin ainakaan hän ei rupea boikotoimaan kuntaa. Kittiläläisen veronmaksajan näkökulmasta tämä on erittäin hyvä asia.
Kunnan tulevaisuuden kannalta on silti tärkeä, että sota saadaan loppumaan. Jos kuntapäättäjät eivät siihen itse pysty, kannattaa pyytää ulkopuolista apua. Riitojen keskellä kehittäminen jää helposti hunningolle.