USA:n presidenttikisan tiimellyksessä republikaaniehdokas, tuleva presidentti Donald Trump kertoi, että hän aikoo mitätöidä presidentiksi noustuaan Barack Obaman allekirjoittaman Pariisin ilmastosopimuksen. Trumpin mielestä sopimus on USA:n etujen vastainen.
Vaalin jälkeen Trump rupesi laimentamaan puheitaan. Alkuviikosta hän kertoi suhtautuvansa Pariisin sopimukseen "avoimin mielin".
Euroopassa Trumpin vaalipuheet otettiin häkeltyneinä vastaan. Maailman mahtavimman valtion ilmastopolitiikasta ei ole vieläkään takeita, mutta Euroopassa ilmastosopimuksen kirjauksia viedään eteenpäin.
Suomessa hallitus julkisti eilen oman energia- ja ilmastostrategiansa.
Strategia tähtää vuoteen 2030, mutta perimmäinen tavoite on pitemmällä. Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) mukaan tavoite on sataprosenttisesti päästötön ja hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä.
Hallituksen linjaukset ovat sekä odotettuja että yllätyksellisiä. Olennaista on, että tämä hallitus uskoo markkinaehtoisuuteen edeltäjäänsä enemmän. Tukia karsitaan.
Hallitus ei luovu heti tuulivoiman tuesta, vaikka harjoitettu tukipolitiikka on osoittautunut veronmaksajille kalliiksi. Uusiutuvan energian tukien maksamista jatketaan, joskin uudistettuna seuraavat kolme vuotta. Siirtymäajan jälkeen tuki loppuu.
Hallitusohjelmaan kirjattiin, että kivihiilen käyttö loppuu. Tästä tavoitteesta pidetään kiinni, vaikka energiateollisuuden mukaan hiilen käyttö vähenee ilman pakkoakin. Ilmeisesti hallitus haluaa sulan hattuun.
Suurimmat muutokset kohdistetaan liikenteeseen, erityisesti autoihin. Liikenteen päästöt pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä. Tukien avulla sähköautojen määrä on tarkoitus nostaa 250 000 autoon ja kaasukäyttöisten määrä 50 000 autoon 2030 mennessä. Todennäköisesti sähköautojen määrä kasvaa paljon isommaksi ilman tukiakin.
Hallitus luottaa myös biopolttoaineisiin. Energia-alan yrityksille tämä tarjoaa valtavat mahdollisuudet bisnekseen. Biopolttoaineiden lisääntyvän käytön uskotaan tuovan työtä myös Lappiin.
Valittu linja on haastava ja maksaa veronmaksajille noin 100 miljoonaa vuodessa, mutta se on linjassa EU:n tavoitteiden kanssa. On toivottavaa, että ympäristöpolitiikassa löytyy selkeä linja pitkälle tulevaisuuteen. Pelisääntöjä ei pidä jatkuvasti muuttaa.