Marttiinin vanhaan tehdasrakennukseen etsitään uusia vuokralaisia. Talossa tällä hetkellä toimiva lääkärikeskus Mehiläinen muuttaa syksyllä uudisrakennukseen Lampelaan.
Vartiokadulle vuonna 1940 valmistuneesta tehdaskiinteistöstä vapautuu tällöin yli tuhannen neliön tilat neljässä eri kerroksessa.
– Joitakin yhteydenottoja olemme jo saaneetkin, kertoo kiinteistöpäällikkö ja omistajaperheen edustaja Tuula Marttiini.
Hänen mukaansa ensisijainen toive on vuokrata vähintäänkin kerros kerrallaan, mutta mahdollista on myös pienemmissä osioissa vuokraaminen.
– Ylläpitokulut ovat isot, vaikka talo onkin peruskorjattu, joten vuokralaiset taloon tarvitaan.
Sodalta säästynyt ja peruskorjattu
Rakennus valmistui Vartiokadulle vuonna 1940 puukkotehdas Marttiinin verstaaksi. 1990-luvun lopulla peruskorjattu kivitalo kuuluukin Rovaniemen keskustan harvoihin sodalta säästyneisiin rakennuksiin.
Katutasossa toimii yhä Marttiinin puukkomyymälä, vaikka tehtaan tuotanto Rovaniemellä onkin siirtynyt pääosin Vääksyyn.
Ennen Mehiläistä rakennuksessa toimi muun muassa toimistohotelli. Vuosien saatossa funkistalo on tarjonnut tilat lukuisille eri yrityksille.
Tilintarkastusyhteisö Ernst & Youngille ja tilitoimisto Lapin Economicalle suunniteltiin tilat varta vasten peruskorjauksessa. Talon neljäs kerros korjattiin asunnoksi sauna- ja takkahuoneineen sekä toimistohuoneiksi.
– Niistä parhaimmista toimi Helsingin Sanomien aluetoimitus, ikkunasta avautuu näkymä Saarenkylään, Tuula Marttiini muistelee.
Useita vuosia kestänyt, vaativa peruskorjaus valmistui parahiksi vuoden 1998 heinäkuuksi, jolloin Rovaniemellä pidettiin asuntomessut. Marttiinin vanha tehdas olikin yksi Napapiirin asuntomessujen oheiskohteista.
Tuula Marttiinin puoliso Ilkka Marttiini käynnisti peruskorjauksen, sillä halusi pelastaa tehtailija Janne Marttiinin rakennuttaman tehdasrakennuksen. Lähtökohtana oli toteuttaa peruskorjaus suojellun, funktionalismia edustavan teollisuusrakennuksen ehdoilla, mikä oli paikoin haastavakin yhtälö.
– Se oli kova ponnistus, Tuula Marttiini sanoo.
Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Kari Poskiparta.
– Hänen ratkaisunsa ovat kestäneet aikaa hienosti.
Rumin vai kaunein?
Ennen peruskorjausta rakennus pääsi ränsistymään. Keväällä 1997 uutisointiin tuoreen Parempi kaupunkikeskusta -kyselyn tuloksista, jossa rakennus jakoi rovaniemeläisten mielipiteitä vahvasti.
Marttiiinin vanha tehdas nousi asukkaiden kyselyssä Rovaniemen rumimmaksi rakennukseksi – mutta sijoittui toisaalta myös kauneimpien vanhojen rakennusten listalle.
Katso tästä arkistokuvia Marttiinin vanhan tehtaan vaiheista
Marttiinin vanha tehdas
Vuonna 1940 valmistunut pyöreäkaarinen, vaalea kivirakennus edustaa funktionalistista rakennussuuntaa.
Se rakennettiin vastaamaan vuonna 1928 perustetun puukkotehdas J. Marttiinin kasvaneeseen tuotantoon.
Kolmikerroksisen rakennuksen suunnitteli rakennusmestari J. Toikkanen.
Lapin sodassa 1944 tehtaan puurakennukset paloivat, mutta kivirakennus säästyi pahemmilta vaurioilta.
Rakennusta laajennettiin 1950, neljäs kerros rakennettiin konttori- ja asuinkäyttöön vuonna 1956.
Puukkotehdas muutti Teollisuuskylään vuonna 1969, minkä jälkeen rakennus oli pienteollisuus- ja varastokäytössä 1990-luvun alkuun saakka.
Huonoon kuntoon päässyt teollisuuskiinteistö peruskorjattiin vuosina 1996–1998 toimisto ja asuinkäyttöön.
Rakennuksen omistaa Kiinteistö oy Marttiinin vanha puukko, joka on Ilkka Marttiinin omistuksessa.
Vuonna 1992 Marttiinin vanha tehdas nousi otsikoihin, kun Ville Vuorjoki ja lähes sata muuta nuorta valtasi tyhjilleen jääneen talon.
Tempauksellaan nuoret vaativat kaupungilta ”autonomista nuorisotilaa” vaihtoehtona uudenkiiltävälle Mondelle.
Linja-autoaseman kellarikerroksesta sellainen nuorille lopulta järjestyikin.
– Olimme 15-vuotiaita punkkareita, joita vaivasi kesälomalla tekemisen puute, Rovaniemen kaupunginvaltuustossakin 1990-luvulla kaksi kautta vaikuttanut Vuorjoki muistelee tapahtunutta nyt.
– Meillä oli suuri toive laittaa paikat kuntoon omatoimisesti, mutta onneksi kävi toisin ja vanha tehdasrakennus laitettiin kuntoon.
Kokemus talon valtaamisesta ja näin asioihin vaikuttamisesta oli Vuorjoelle kuitenkin henkilökohtaisesti merkittävä.
Rakennusmaalarin uransa ohessa hän on pyörittänyt pian 20 vuotta pienlevy-yhtiö Roku-Recordsia.
– Tee se itse -kulttuuri on kantanut, se sama sai minut aloittamaan myös levyjen julkaisemisen.
