Kaikki tiivistyy yhteen ohikiitävään hetkeen.
Kun Marko Ipatti tervehti vuosia sitten kaveriaan Oulun Rotuaarilla pikaisesti, alkoi armoton ihmettely ja kysely.
”Miten sinä voit tuntea hänet”, kaverin seurassa ollut englantilainen herrasmies hämmästeli.
– Kaverini ei pitänyt minua minään, mutta hänen kaverinsa pitivät minua ihan päällikkönä, Ipatti naureskelee vuosia myöhemmin.