Uuninpankolta killittelee keltaisia ja vihreitä silmäpareja. Saviset kissat vahtivat keittiöön tulijoiden liikkeitä.
Kissojen kelpaa istuskella, sillä koivuhalkoja on tuotu nokkakärryillä sisälle. Melkein voi kuulla pehmeän kehräyksen.
–Joka toinen päivä lämmitän tuon uunin. Piti hankkia kärryt, ettei tarvitse kantaa enää niin paljon. En odotakaan mitään palvelua, niin kauan kuin itte pärjään, kertoo pomarkkulainen, 84-vuotias taitelija ja käsityöihminen Marja-Liisa Alanissi.
