Virsulle on keksitty hyviä vaihtoehtoja, mutta tuhon partaalle ajettu metsämarjojen talteenotto teollisuuden raaka-aineeksi on vaikeasti saatavissa taas toimimaan. Päättäjien toimet vain pahentavat tilannetta.
Hallituksen tavoiteohjelmaan on kirjattu edistää tuotannon kasvua ja lisätä vientiä. Huippusadon menetys on lähes sata miljoonaa euroa.
Thaipoimijoiden työsuhteistaminen lopettaa suomalaisen metsämarja-alan toiminnan entisessä laajuudessa. Onko se oikein, että muilla viisumeilla kutsuttujen ulkomaalaisten on mahdollista poimia ja myydä marjoja jokaisenoikeudella ylitöinään? Thaimaalaisten osuus teollisuudelle kerätyistä luonnonmarjoista on ollut kohta 20 vuotta noin 80 prosenttia.
Vuosikymmeniin paras sato on jo jäänyt suurimmalta osin metsiin nyt ensi kerran. Ilman työntekoon karaistuneita ystäviämme marjamäärät jäävät niin vaatimattomiksi, että pakastamoiden suuret sähkölaskutkin jäävät maksamatta.
Edellisen vuoden vanhat marjavarastot ovat loppumassa. Puolukan parasta myyntiaikaa on loppuvuosi riistaruuan lisukkeena. Hyvä, jos siihen saakka erittäin terveelliset punaposket riittävät.
Ainoaksi vaihtoehdoksi nousee Kiina. 1980-luvulla kiinalaispuolukka yritti rynniä Euroopan markkinoille. Saimme sen silloin topattua laatueron ja valmiissa tuotteessa vaadittavan alkuperämaan ansiosta. Mustikassa vaihtoehtona on Euroopan hillomarkkinoilla jo ennestään tuttu kanadalainen puolivillimustikka. Poiminta tapahtuu koneellisesti.
Mustikkamme on ”terveysmarjan” maineessa. Euroopan hillomarkkinoilla se on pitänyt paikkansa juuri siksi sekä Pohjolan auringosta saamansa herkullisen makunsa ja vitamiiniensa ansiosta.
Pian 30 vuotta mustikkamme päämarkkina-alueena ovat olleet Kaukoidän lääketeollisuuslaitokset marjan korkean antioksidanttipitoisuuden ansiosta. Näiden markkinoiden ansiosta mustikalla on ollut kilpailukykyinen hintataso kanadalaiseen mustikkaan nähden. Laatua arvostavat kauppaketjut ovat suosineet skandinavialaisia mustikoita.
Olivatpa markkinat marjoille missä vain, ne eivät kestä raaka-aineen puuttumista vuosiksi. Globaaleilla markkinoilla hintataso ei kestä työsuhteisuuden tuomaa korotustarvetta. Skandinaviassa kasvanutta marjaa ei voida korvata toisella puolella maailmaa kasvaneella marjalla muuttamatta koko tuotteen koostumusta ja tuoteselostetta. Kun tuote putoaa tehtaan tuotannosta, sen saaminen takaisin kaupan hyllylle vaatii paljon markkinointiponnistelua ja maksaa maltaita.