Pääkirjoitus

Mal­til­li­nen esitys

Suomen työmarkkinat kaipaavat lisää joustoa. Hallitus vilauttaa hieman keppiä, jotta yhä harvempi jäisi työttömyyden kierteeseen.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtamalla porvarihallituksella on kovat tavoitteet. Hallitus pyrkii pysäyttämään valtion velkaantumisen, synnyttämään 110 000 uutta työpaikkaa ja nostamaan työllisyysasteen 72 prosenttiin. Viime vuonna työllisyysaste jäi 68,1 prosenttiin.

Hallituksen tavoite on erittäin haastava ja konkreettiset esitykset näyttävät tulevan vähitellen.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.), työministeri Jari Lindström (ps.) ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) kertoivat viime viikolla tavoista, joilla hallitus auttaa pieniä yrityksiä alkuun. Hallitus uskoo, että uusia työpaikkoja syntyy juuri pieniin yrityksiin.

Maanantaina oli Lindströmin vuoro paljastaa, millaista keppiä hallitus käyttää. Samana päivänä julkaistuun liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) taksiuudistukseen verrattuna esityksiä voi pitää varsin perinteisinä.

Uudistuksen uskotaan vähentävän työttömyyttä 15 000 hengellä vuodessa.

Kohtalaisen yleisesti ajatellaan, ettei työtön lähde töihin, jos ansiosidonnainen työttömyysturva on isompi kuin tarjolla olevasta työpaikasta saatu palkka. Tämä on ymmärrettävää. Harva lähtee töihin, jos rahat vähenevät työtä tekemällä.

Lindströmin esitys lähtee siitä, että tarjottu kokopäivätyö pitää ottaa vastaan, vaikka palkka jäisi työmatkakustannusten jälkeen pienemmäksi kuin työttömyysturva. Ministerin mukaan iso joukko työttömiä kieltäytyi viime vuonna tarjotusta työstä.

Työttömän pitää olla valmis ottamaan vastaan myös muuta kuin omaa koulutusta vastaavaa työtä. Virkamiesten mukaan työttömäksi jäävää insinööriä ei ole silti tarkoitus pistää puhelinmyyjäksi. Harkitaan luvataan käyttää jatkossakin.

Kolmas keskeinen esitys on, että työttömyysturvaa voi käyttää esimerkiksi yrityksen perustamiseen. Tämä on järkevä linjaus. Pahimmillaan työttömyysturva on pahasti passivoinut ja kahlinnut työttömiä.

Työntekoa ja työttömyyttä säätelevä lainsäädäntö ja rakenteet ovat Suomessa jäykät ja ne ovat rakentuneet erilaisessa maailmassa kuin me nyt elämme. Vika on järjestelmän, ei työttömän.

Vanhasta kiinni pitämällä Suomi ei nouse, mutta verot ja velka nousevat. Nykymaailmassa moni joutuu vaihtamaan työtä ja hankkimaan uuden koulutuksen elämänsä aikana. Hallitus yrittää estää työttömyyden pitkittymisen, mikä on hyvä tavoite.