Rovaniemen kaupungilta uhkaavat loppua rahat kesken vuoden. Alkuvuodesta euroja on kulunut reippaasti enemmän, mitä talousarviota hyväksyttäessä syksyllä arvioitiin.
Mikäli muutosta ei saada loppuvuodesta aikaan, budjetti ylittyy noin viidellä miljoonalla eurolla. Kokemus osoittaa, että summa voi olla huomattavasti suurempikin.
Senkin kokemus osoittaa, ettei junaa yleensä saada kääntymään kesken vuoden. Mikäli kaupungille tulevat verotulot ja valtionosuudet ovat arvioidun kokoiset, kaupunki velkaantuu ylityksen verran.
Kaupungin oman organisaation menot ovat pysyneet tänä vuonna kurissa. Ylitys johtuu siitä, että kaupunkilaisten hoito keskussairaalassa maksaa laskettua enemmän.
Iso uutinen tämä ei ole. Lähes joka vuosi erikoissairaanhoidon menot ovat isommat, mitä kaupungin päättäjät talousarviota hyväksyessään arvioivat. Vaikka rahaa varataan joka vuosi lisää, menojen kasvua ne eivät yleensä peitä.
Kunnat pystyvät jonkin verran säästämään parantamalla perusterveydenhoitoa ja vähentämällä asiakasvirtaa keskussairaalaan. Omassa terveyskeskuksessa hoito on halvempaa kuin keskussairaalassa. Mutta vaikka hoidonporrastus toimisi ihanteellisella tavalla, kehitystä se ei pysäytä.
Lääketiede kehittyy, lääkkeet ja laitteet paranevat, yhä vaikeampia sairauksia pystytään hoitamaan. Lääketieteen kehittyminen on tietysti hyvä asia, mutta siihen liittyy iso mutta. Kuntien ja valtion verotulot eivät pysy perässä.
Vuonna 2010 Rovaniemi käytti erikoissairaanhoitoon 58 miljoonaa euroa, viime vuonna rahaa kului jo 89 miljoonaa. Vuosittain menot ovat kasvaneet keskimäärin 7,3 prosenttia. Kuntien tulojen kasvu jää selvästi tätä pienemmäksi. Hyvänäkin vuonna verotulojen kasvu on noin kolme prosenttia.
Rovaniemeläistä veronmaksajaa tuskin lohduttaa, että muut ovat samassa liemessä. Tai jos kehitystä katsotaan laveasta näkökulmasta, vaikeuksia on myös valtiolla.
Erikoissairaanhoidon lähes hallitsematon kasvu on keskeinen syy siihen, että valtio yrittää muuttaa nykyistä sote-järjestelmää. Menojen hurja kasvu halutaan kuriin ja järjestelmä sellaiseksi, että palvelut turvataan. Edellinen hallitus epäonnistui tässä pahasti eikä nykyisenkään onnistumisesta ole takeita. Mikäli maaliin asti päästään, koko ongelma siirtyy kunnilta valtion huoleksi. Veronmaksajan huoli se on molemmissa tapauksissa.