Balkanilla sijaitsevassa Makedoniassa pidetään sunnuntaina kansanäänestys, joka herättää voimakkaita tunteita – eikä ainoastaan maan rajojen sisäpuolella. Pöydällä on ehdotus, joka ratkaisisi Makedonian kansainvälisiä suhteita koko sen itsenäisyyden ajan rajoittaneen nimikiistan Kreikan kanssa.
Vuonna 1991 itsenäistynyt Makedonian tasavalta on tunnettu kansainvälisissä yhteyksissä – kuten YK:ssa – nimellä Entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Hankalasta nimestä on usein käytetty englanninkielistä lyhennettä Fyrom.
Kesällä neuvotellun sopimuksen mukaan nimi muuttuisi Pohjois-Makedonian tasavallaksi. Oikeisto-opposition mukaan kyse on taipumisesta Kreikan painostuksen edessä. Kreikassa taas pelkkä viittaus Makedoniaan naapurimaan nimessä on monien mielestä törkeää historian vääristämistä.
Mielipidetiedustelujen mukaan niukka enemmistö makedonialaisista kannattaisi nimenmuutosta, mutta tulosta ei voi pitää varmana – ei myöskään sitä, ylittääkö äänestysprosentti vaaditun 50:n rajan.
Varmaa sen sijaan on se, että asia jakaa Makedoniaa pahemman kerran.
Pääministeri kannattaa, presidentti vastustaa
Sopimuksen neuvotelleen pääministeri Zoran Zaevin mukaan vaihtoehtona ehdotuksen hyväksymiselle on yksinkertaisesti ”toivottomuus”. Makedonian presidentti Gjorge Ivanov on päinvastaista mieltä eikä aio osallistua koko äänestykseen.
Hän myös kehotti äänestäjiä boikotoimaan äänestystä, joka johtaisi hänen mukaansa "historialliseen itsemurhaan".
Asian herkkyydestä kertoo se, ettei maan uutta nimeä hevin lausuta ääneen. Se on jopa onnistuttu jättämään pois kansanäänestyksessä esitettävästä kysymyksestä, joka kuuluu:
– Kannatatteko EU:n ja Naton jäsenyyttä hyväksymällä Makedonian tasavallan ja Kreikan tasavallan välisen sopimuksen?
EU-jäsenyyden toteutumiseen lienee yhä mutkia matkassa, mutta Makedonian Nato-tie näyttää tasaisemmalta. Sotilasliiton jäsenmaat päättivät kesäkuun huippukokouksessa kutsua Makedonian aloittamaan jäsenyysneuvottelut, jos nimikiista siirtyy pois päiväjärjestyksestä.
Lännestä tukea hallituksen nimenmuutokselle
Venäjä vastustaa Makedonian ja Kreikan sopimusta ja ensiksi mainitun Nato-jäsenyyttä. Muun muassa Yhdysvallat on syyttänyt Venäjää arveluttavista vaikutusyrityksistä kansanäänestyksen lopputuloksen suhteen. Toisaalta myös länsipoliitikot, muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis, ovat vierailleet Skopjessa antamassa tukeaan hallituksen ajamalle nimenmuutokselle.
– Älkää jääkö kotiin. Tarttukaa tilaisuuteen ja kertokaa selvästi, millaisen tulevaisuuden haluatte Makedonialle, Merkel sanoi aiemmin tässä kuussa.
Kansanäänestys ei yksin asiaa ratkaise, vaan parlamentissa tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö sopimuksen edellyttämille perustuslain muutoksille.