Melkein viidennes 20–24-vuotiaista suomalaismiehistä ei käy töissä, eikä opiskele, vaan etupäässä oleilee. Ilmiö on hälyttävä, muttei uusi.
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten määrä on noussut lähes yhtä kyytiä vuodesta 2008 lähtien ja on nyt suunnilleen kaksinkertainen finanssikriisivuoteen verrattuna (EU/Eurostat). Merkkejä tilanteen paranemisesta ei ole näkyvissä, pikemminkin päinvastoin. Suomessa on yhä kasvava joukko täysin syrjäytyneitä nuoria, jotka eivät edes hae työtä, eivätkä nosta myöskään työttömyyskorvauksia.
Tutkijat eivät ole löytäneet ilmiöön varmaa selitystä. Sellaiseksi on tarjottu rakennemuutosta, joka on vienyt Suomesta yli neljänneksen teollisuuden työpaikoista vajaassa kymmenessä vuodessa. Tämä on heijastunut varsinkin heikommin koulutettujen miesten työllisyyteen.
Selitys ei selitä ainakaan koko ongelmaa. Sama rakennemuutos on koetellut myös muita länsimaita. Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa töiden ja koulutuksen ulkopuolella on silti vain alle 10 prosenttia 20–24-vuotiaista miehistä. Suomi painii ongelmansa kanssa samassa sarjassa lähinnä Unkarin, Puolan, Slovakian ja Irlannin kanssa.
SAK:n selvitysten mukaan noin 10 000 nuorta eli viidennes ikäluokasta jää joka vuosi peruskoulun varaan. Se ei lupaa hyvää työllistymiselle, sillä ilman tutkintoa on entistä vaikeampi päästä työelämään kiinni. Suomesta on kadonnut 30 vuodessa puoli miljoonaa sellaista työpaikkaa, missä työntekijältä ei vaadita tutkintoa. Uusia, vastaavia työpaikkoja on syntynyt tilalle vain vähän.
Ydinongelma näyttäisi olevan se, että iso osa nuorista kadottaa, syystä tai toisesta, opiskelumotivaationsa joko peruskoulussa tai heti sen päättymisen jälkeen. Kukaan ei tunnu tietävän sitä, mistä tämä johtuu, eikä varsinkaan sitä, miten motivaatio saadaan palautettua.
Ratkaisuksi on tarjottu koulutusjärjestelmän muuttamista, oppisopimuskoulutuksen ja työharjoittelun lisäämistä sekä oppivelvollisuusiän jatkamista vuodella. Unohtaa ei sovi nuorisotakuuta, joka oli Jyrki Kataisen (kok.) sixpack-hallituksen kärkihanke. Sen piti taata työ-, harjoittelu-, kuntoutus-, työpaja- tai opiskelupaikka kaikille alle 28-vuotiaille. Takuu tuottikin tuloksia, muttei poistanut itse ongelmaa.
Syrjäytymisen ehkäisy ja syrjäytyneiden palauttaminen työelämään on ollut poliitikoksi pyrkivien vakiovaaliteema jo pitkään ja näyttää siltä, että se on sitä myös jatkossa.