Suomi ja Skotlanti kulkevat päihdepolitiikassa ja riippuvuuksien hoidossa rinnakkaisia polkuja, mutta väärään suuntaan. Molempien politiikkaa on vuosikymmeniä hallinnut haittojen vähentämiseen, hintasäätelyyn ja saatavuuden rajoittamiseen perustuva ajattelu. Toimenpiteillä ei ole onnistuttu vähentämään kuolemia ja haittoja eikä pienentämään kustannuksia.
Skotlannissa kirjattiin 2023 yhteensä 1 277 alkoholisyistä johtuvaa kuolemaa, eniten 15 vuoteen. Suomessa vastaava luku on noin 1 700, joista 859 oli työikäisiä. Kuolleisuus on siis jo korkeampi meillä, vaikka väkevät alkoholijuomat eivät vielä ole ruokakaupoissa. Nyt hallitus on antanut eduskunnalle esityksen alkoholilain muuttamisesta niin, että alkoholijuomia olisi mahdollista toimittaa asiakkaille kotiin.
Suomessa kuoli 310 ihmistä huumeisiin ja nuorten huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat 2023. Päihdekenttä laajenee, pahoinvointi syvenee, eikä hoitojärjestelmä ole valmistautunut vastaamaan tähän.
Hyvinvointialueiden rahapula on pahentanut tilannetta. Alueet keskittävät päihdepalvelut omiin yksiköihinsä, eikä ostopalveluita saa käyttää, vaikka se olisi asiakkaan tarpeen mukaista. Samaan aikaan politiikka pysyy reaktiivisena: se laajentaa haittojen vähentämisen toimia, mutta ei rakenna väyliä toipumiseen. Toipuminen ei ole vaihtoehto, joka näkyisi strategioissa tai lakiesityksissä.
Skotlannissa Right to Recovery Bill, lakialoite, jota tuki 80 prosenttia kansalaisista, hylättiin ja korvattiin ei-sitovalla oikeuskirjalla. Suomessa samansisältöinen kansalaisaloite “Hoitoa, ei hylkäämistä” kerää parhaillaan nimiä, jotta riippuvuutta sairastavilla ja heidän läheisillään olisi todellinen oikeus toipua. Tutkimusnäyttö tukee tätä suuntaa: Cochrane- ja Harvardin tutkimukset osoittavat, että toipumiseen tähtäävät ohjelmat ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia.
Päätöksenteossa vallitsee vastarinta, joka ei perustu näyttöön vaan ideologisiin asenteisiin. Kun yhteiskunta normalisoi ylläpitohoidon ilman toipumisen toivoa, se hyväksyy hiljaa sen, että osa ihmisistä elää ja kuolee hallitussa epätoivossa.
Toipuminen on totta jo miljoonien kohdalla. Se on ihmisoikeus ja ihmisarvoa kunnioittava mahdollisuus. Se, etteivät päättäjämme näe tätä, kertoo rakenteellisesta ongelmasta.